Valitse vuosi:
2021 2020 2019 2018 2017 2016 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982


Avaa näköisversio

Tuomo Tikkanen: Kelan kuntoutuspsykoterapiat jatkuvat – tulevaisuus vaakalaudalla

Taus­taa

Pää­mi­nis­te­ri Juha Sipi­län joh­ta­ma hal­li­tus ilmai­si maa­lis­kuus­sa 2018 pyr­ki­vän­sä lak­kaut­ta­maan Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat siir­tä­mäl­lä nii­den rahoi­tuk­sen ja jär­jes­tä­mis­vas­tuun maa­kun­nil­le. Hal­li­tus kaa­vai­li alun perin var­sin nope­aa aika­tau­lua. Se jou­tui kui­ten­kin perään­ty­mään, kun han­ke ei saa­nut kan­na­tus­ta alan asian­tun­ti­joi­den eikä myös­kään asi­aa sel­vit­tä­neen kun­tou­tus­ko­mi­tean pii­ris­sä. 

Tämän jäl­keen hal­li­tus päät­ti, että se antai­si omal­la hal­li­tus­kau­del­laan edus­kun­nal­le vain esi­tyk­sen kokei­lu­lain­sää­dän­nös­tä. Sen avul­la kokeil­tai­siin, miten muu­ta­mat eri­ko­koi­set maa­kun­nat sel­viy­tyi­si­vät Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa vas­taa­vas­ta opis­ke­lu- ja työ­ky­vyn kun­tou­tuk­ses­ta. 

Hal­li­tus aikoi antaa kokei­lu­la­kie­si­tyk­sen edus­kun­nal­le syys­kau­del­la 2018. Kokei­lu oli esi­tet­ty val­tio­neu­vos­ton suun­ni­tel­mis­sa 17.4.2018 siten, että se ei oli­si ollut aito kokei­lu, vaan ensim­mäi­nen askel Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian lak­kaut­ta­mi­seen. 

Hal­li­tus oli laa­ti­nut asial­le jo val­miin aika­tau­lun: kokei­lu­jen eräis­sä maa­kun­nis­sa piti alkaa vuon­na 2020, ja Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat lak­kau­tet­tai­siin vuon­na 2022. 

Tämä suun­ni­tel­ma ei toteu­tu­nut. Sen sijaan koko hal­li­tuk­sen sote-uudis­tus­ta kos­ke­va esi­tys kaa­tui edus­kun­nas­sa. Samaan aikaan myös Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den kas­vu jat­kui voi­mak­kaas­ti. Vuon­na 2016 Kelan tuke­mas­sa psy­ko­te­ra­pias­sa kävi 31 400 suo­ma­lais­ta. Vuon­na 2019 mää­rä oli 50 400. Psy­ko­te­ra­pi­aa saa­vien ihmis­ten mää­rä kas­voi 60 pro­sent­tia kol­mes­sa vuo­des­sa.

Myös Kelan tuke­maan psy­ko­te­ra­pi­aan käy­tet­ty raha­mää­rä kas­voi vas­taa­vas­ti. Se oli 58,0 mil­joo­naa euroa vuon­na 2016, ja 89,3 mil­joo­naa euroa vuon­na 2019. Täs­tä vakuu­te­tut eli yrit­tä­jät ja tulon­saa­jat mak­soi­vat noin 30 mil­joo­naa euroa. 

14.4.2019 jär­jes­tet­tiin edus­kun­ta­vaa­lit. Nii­den tulok­se­na hal­li­tus vaih­tui tou­ko­kuus­sa 2019. Uuden hal­li­tuk­sen ohjel­maan kir­jat­tiin kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa sivua­vas­ti vain seu­raa­vat asiat:

- Kun­tou­tus­ta kehi­te­tään läh­tö­koh­ta­na kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tean vuon­na 2017 val­mis­tu­nut työ. 

- Kelan kun­tou­tuk­sen rahoi­tuk­seen liit­tyen piti aset­taa par­la­men­taa­ri­nen komi­tea vuo­den 2020 lop­puun men­nes­sä.

Par­la­men­taa­ri­nen komi­tea oli­si sel­vit­tä­nyt niin sano­tun moni­ka­na­va­ra­hoi­tuk­sen pur­ka­mi­sen mah­dol­li­suut­ta. Moni­ka­na­va­ra­hoi­tuk­sel­la tar­koi­te­taan rahoi­tus­ta, johon osal­lis­tu­vat val­tion lisäk­si myös muut tahot, kuten työ­nan­ta­jat, yrit­tä­jät ja pal­kan­saa­jat. Kelan kun­tou­tus­han rahoi­te­taan sai­raus­va­kuu­tus­lain perus­teel­la siten, että val­tio mak­saa menois­ta 67 pro­sent­tia ja vakuu­te­tut eli yrit­tä­jät ja tulon­saa­jat 33 pro­sent­tia. 

Täl­lais­ta par­la­men­taa­ris­ta komi­te­aa ei kui­ten­kaan kos­kaan ase­tet­tu. Sen sijaan sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö jul­kai­si 20.11.2020 laa­ti­man­sa luon­nok­sen kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mi­sen toi­min­ta­suun­ni­tel­mas­ta. Minis­te­riö esit­ti tavoit­teek­si Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian lak­kaut­ta­mi­sen. Se esit­ti, että kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian jär­jes­tä­mis­vas­tuu siir­ret­täi­siin sote-uudis­tuk­sen yhtey­des­sä mah­dol­li­ses­ti perus­tet­ta­vien maa­kun­tien tai niin sanot­tu­jen hyvin­voin­tia­luei­den vas­tuul­le.

Minis­te­riö jär­jes­ti luon­nok­seen liit­tyen 25.11.2020 etäyh­tey­del­lä tapah­tu­neen kuu­le­mis­ti­lai­suu­den ja var­sin pian sen jäl­keen 18.12.2020 jul­kai­si Kun­tou­tuk­sen uudis­tuk­sen toi­min­ta­suun­ni­tel­man 2020–2022. 

Kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mi­sen toi­min­ta­suun­ni­tel­ma 2020–2022

Suun­ni­tel­ma esit­tää muun muas­sa seu­raa­vaa:

”Vas­tuu sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­toon kyt­key­ty­vän lää­kin­näl­li­sen ja sosi­aa­li­sen kun­tou­tuk­sen jär­jes­tä­mi­ses­tä ja rahoi­tuk­ses­ta siir­re­tään maa­kun­nil­le, kun alla mai­ni­tut edel­ly­tyk­set ovat täyt­ty­neet ja alla mai­nit­tu­jen kokei­lu­jen arvioin­ti on toteu­tet­tu.”

”Kela kui­ten­kin jär­jes­tää KKRL 9 §:n perus­teel­la vaa­ti­vaa lää­kin­näl­lis­tä kun­tou­tus­ta ja kor­vaa KKRL 11a §:n perus­teel­la kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa sii­hen saak­ka, kun­nes sote­uu­dis­tuk­ses­ta, moni­ka­na­vai­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­män muut­ta­mi­ses­ta, kun­tou­tuk­sen muu­tok­sen­haus­ta ja kun­tou­tus­pal­ve­lu­jen asia­kas­mak­suis­ta on edus­kun­nas­sa pää­tet­ty ja jär­jes­tä­mis­vas­tuun siir­toon liit­ty­vät kysy­myk­set on sel­vi­tet­ty ja rat­kais­tu sekä maa­kun­tien on todet­tu jär­jes­tä­vän riit­tä­väs­sä laa­juu­des­sa jär­jes­tä­mis­vas­tuul­laan ole­vat lää­kin­näl­lis­tä kun­tou­tus­ta ja psy­ko­te­ra­pi­aa kos­ke­vat pal­ve­lut.”

”Edel­lä mai­nit­tu­ja Kelan vas­tuul­la ole­vien kun­tou­tuk­sen jär­jes­tä­mis­vas­tui­den siir­toa maa­kun­tiin kokeil­laan vii­vyt­te­le­mät­tä riit­tä­väs­sä laa­juu­des­sa muu­ta­mas­sa eri­ko­koi­ses­sa maa­kun­nas­sa, jot­ta maa­kun­tien jär­jes­tä­mis­vas­tuul­le siir­ret­tä­vien teh­tä­vien toteut­ta­mi­nen voi­tai­siin var­mis­taa. Tämä edel­lyt­tää kokei­lu­lain sää­tä­mis­tä.”

”Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön joh­dol­la arvioi­daan kun­tou­tus­vas­tuun siir­ron yllä todet­tu­jen edel­ly­tys­ten täyt­ty­mis­tä aikai­sin­taan 2025.”

”Kela jär­jes­tää KKRL 9 §:n perus­teel­la vaa­ti­vaa lää­kin­näl­lis­tä kun­tou­tus­ta ja kor­vaa KKRL 11a §:n perus­teel­la kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa tois­tai­sek­si kun­nes ehdo­tuk­seen sisäl­ty­vät edel­ly­tyk­set jär­jes­tä­mis­vas­tuun siir­rol­le täyt­ty­vät.”

EFPP:n Suo­men ver­kos­ton kan­nan­ot­to

EFPP:n Suo­men ver­kos­to otti 1.12.2020 kan­taa suun­ni­tel­maan ja lähet­ti kan­nan­o­ton myös STM:n minis­te­reil­le. Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Aino-Kai­sa Peko­nen vas­taa Kelan kun­tou­tuk­ses­ta. Per­he- ja perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri Kris­ta Kiu­ru vas­taa sote-uudis­tuk­sen koko­nais­val­mis­te­lus­ta.

”Arvoi­sa sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Aino-Kai­sa Peko­nen 

EFPP Suo­men kan­sal­li­nen ver­kos­to ry:n KANNANOTTO STM:N KUNTOUTUKSEN UUDISTAMISEN TOIMINTASUUNNITELMAAN KUNTOUTUSPSYKOTERAPIAN OSALTA 

Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mi­sen toi­min­ta­suun­ni­tel­ma­luon­nok­ses­sa (20.11.2020), joka perus­tuu edel­li­sen hal­li­tuk­sen aikai­sen Kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tean esi­tyk­siin, esi­te­tään Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian lak­kaut­ta­mis­ta ja siir­tä­mis­tä sote-uudis­tuk­ses­sa maakuntien/hyvinvointialueiden jär­jes­tä­mis­vas­tuul­le. 

Suun­ni­tel­man mukaan Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian ja vaa­ti­van lää­kin­näl­li­sen kun­tou­tuk­sen siir­tä­mi­ses­tä teh­dään kokei­lu ja kokei­lun tulos­ten perus­teel­la sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö arvioi kun­tou­tuk­sen jär­jes­tä­mis­vas­tuun siir­ron kui­ten­kin aikai­sin­taan vuon­na 2025. 

Esi­täm­me että: 

‒ Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa ei lak­kau­te­ta eikä siir­re­tä hyvin­voin­tia­luei­den vas­tuul­le. 

‒ Kokei­lua ei toteu­te­ta eikä sen edel­lyt­tä­mää kokei­lu­la­kia sää­de­tä 

‒ Las­ten ja nuor­ten psy­ko­te­ra­peut­te­ja kuul­laan las­ten ja nuor­ten mie­len­ter­vey­den kun­tou­tuk­sen lin­jo­ja suun­ni­tel­taes­sa.

Mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat mer­kit­tä­vin työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den syy, ja nii­den vuok­si mak­se­taan eni­ten sai­raus­päi­vä­ra­ho­ja Suo­mes­sa (Kela). Koro­na­vi­ruse­pi­de­mian aika­na mie­len­ter­vey­son­gel­mat ja psy­ko­te­ra­pi­aan hakeu­tu­vien mää­rä ovat lisään­ty­neet. 

Tar­vit­sem­me molem­mat väy­lät – sekä tulok­sel­li­sen ja kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­van Kelan opis­ke­lu- ja työ­ky­kyä yllä­pi­tä­vän kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian että hyvät psy­ko­te­ra­pia­pal­ve­lut hyvin­voin­tia­lueil­la – ja nii­den tulee täy­den­tää toi­si­aan. 

Kelal­la on noin 30 vuo­den koke­mus kun­tou­tuk­sen ja kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den jär­jes­tä­mi­ses­tä yhte­näi­sin kri­tee­rein edus­kun­nan sää­tä­män lain nojal­la. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia tulee säi­lyt­tää ja sitä tulee kehit­tää Kelan kun­tou­tus­lain (566/2005 § 9 ja §11a) mukai­ses­ti ja siten kuin vuo­den 2017 elä­ke­rat­kai­sun yhtey­des­sä on sovit­tu. 

Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia tulee säi­lyt­tää ja irrot­taa sote-uudis­tuk­ses­ta, kuten YTHS ja työ­ter­veys­huol­to. Hyvin­voin­tia­lueil­la tulee jär­jes­tää psy­ko­te­ra­pia­pal­ve­lut siten, että ne vas­taa­vat psy­ko­te­ra­pian arvioin­nin ja psy­ko­te­ra­peut­ti­sen hoi­don todel­li­seen tar­pee­seen. 

Lap­sil­le ja nuo­ril­le tulee tur­va­ta sekä lyhyet psy­ko­te­ra­peut­ti­set inter­ven­tiot että pit­kä psy­ko­te­ra­pia­kun­tou­tus. 

1) Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia, jon­ka pii­ris­sä on yli 50 000 suo­ma­lais­ta, on erit­täin tulok­sel­lis­ta ja kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa: Kelan rekis­te­ri­seu­ran­nan mukaan 82 pro­sent­tia kun­tou­tu­jis­ta on täy­sin työ- tai opis­ke­lu­ky­kyi­siä kun­tou­tuk­sen päät­tyes­sä. Suu­rin osa kun­tou­tuk­seen osal­lis­tu­jis­ta jat­kaa työ­tä ja opis­ke­lua myös kun­tou­tuk­sen aika­na. Psy­ko­te­ra­pia­käyn­nis­tä val­tio mak­saa vain 38 euroa ja kun­tou­tuk­sen vuo­si­kus­tan­nus hen­ki­löä koh­ti on alle 1800 euroa (joka vas­taa kah­den vii­kon työs­tä pois­sao­lon kus­tan­nuk­sia). 

2) Kelan kun­tou­tuk­sen vas­tuun siir­to hyvin­voin­tia­lueil­le mer­kit­si­si kun­tou­tuk­sen nykyi­sen rahoi­tuk­sen lak­kaut­ta­mis­ta. Yrit­tä­jien ja pal­kan­saa­jien osuut­ta rahoi­tuk­ses­ta (33 %) ei ole mah­dol­lis­ta siir­tää hyvin­voin­tia­lueil­le. Siten kol­mas­osa kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian rahal­li­ses­ta resurs­sis­ta mene­tet­täi­siin. 

Kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tea esit­tää, että vas­taa­va lisä­ra­hoi­tus osoi­te­taan maa­kun­tien yleis­kat­teel­li­seen rahoi­tuk­seen. Tämä jär­jes­te­ly ei vel­voit­tai­si käyt­tä­mään rahaa kun­tou­tuk­seen. Se vaa­ran­tai­si kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian riit­tä­vän saan­nin ja kehit­tä­mi­sen; riit­tä­viä psy­ko­te­ra­pia­pal­ve­lu­ja ei pys­tyt­täi­si tar­joa­maan talou­del­li­sis­ta syis­tä. 

3) Uusien hyvin­voin­tia­luei­den oman mie­len­ter­veys­työn käyn­nis­tä­mi­ses­sä on val­ta­va haas­te jo nyt; arvioi­da psy­ko­te­ra­pian tar­vet­ta ja jär­jes­tää sitä nopeas­ti saa­ta­vis­sa ole­va­na hoi­to­na koko väes­töl­le sekä kun­tou­tuk­se­na niil­le, joi­den kun­tou­tus ei kuu­lu Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian pii­riin. 

Hyvin­voin­tia­luei­den resurs­se­ja tuli­si koh­dis­taa ennal­taeh­käi­syn ja var­hai­sen hoi­don lisää­mi­seen, jot­ta mie­len­ter­vey­son­gel­mat eivät nykyi­ses­sä mää­rin pää­si­si vai­keu­tu­maan ja ihmis­ten työ- ja opis­ke­lu­ky­ky vaa­ran­tu­maan. On erit­täin toden­nä­köis­tä, että hyvin­voin­tia­luei­den resurs­sit päte­vien työn­te­ki­jöi­den osal­ta eivät rii­tä 50 000 hen­ki­lön kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den jat­ka­mi­seen ja/tai käyn­nis­tä­mi­seen aina­kaan uudis­tuk­sen alku­vai­hees­sa. 

4) Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den perus­ta­na ole­va lain­sää­dän­tö Kelan kun­tou­tus­la­ki (566/2005 § 9 ja § 11a) on ainoa lain­sää­dän­tö, joka tur­vaa sub­jek­tii­vi­sen oikeu­den psy­ko­te­ra­pi­aan sil­loin kun sii­hen on tar­vet­ta. Kelan kun­tou­tuk­sen lak­kaut­ta­mi­nen lopet­tai­si kan­sa­lais­ten sub­jek­tii­vi­sen oikeu­den psy­ko­te­ra­pi­aan. Kokei­lun pii­ris­sä ole­vien hyvin­voin­tia­luei­den asuk­kail­ta puut­tui­si mai­nit­tu sub­jek­tii­vi­nen oikeus kokei­lun aika­na. 

Kun­tia, sai­raan­hoi­to­pii­re­jä ja tule­via maakuntia/hyvinvointialueita kos­ke­va ter­vey­den­huol­to­la­ki ei takaa sub­jek­tii­vis­ta oikeut­ta psy­ko­te­ra­pia­kun­tou­tuk­seen – sen nojal­la jär­jes­tet­tä­vä hoi­to ja kun­tou­tus riip­pu­vat pai­kal­li­sis­ta eril­lis­pää­tök­sis­tä, resurs­seis­ta, prio­ri­soin­neis­ta ja myös alueil­la vaih­te­le­vas­ta kom­pe­tens­sis­ta psy­ko­te­ra­pian suh­teen; se ei takaa sen parem­min ihmis­ten psy­ko­te­ra­pi­aa kuin yhden­ver­tai­suut­ta psy­ko­te­ra­pia­kun­tou­tuk­sen tar­vit­si­joil­le. 

5) Kokei­luun liit­tyi­si juri­di­sia ja eet­ti­siä ongel­mia: Kokei­lu vaa­ti­si kokei­lu­lain sää­tä­mi­sen, pit­kän seu­ran­ta-ajan ja tut­ki­muk­sel­li­ses­ti ver­tai­lu­kel­poi­set mene­tel­mät kokei­lua­lueil­la. Eet­ti­siä ongel­mia aiheut­tai­si­vat mm. hyvin­voin­tia­luei­den eriar­voi­suus kokei­lun aika­na ja kokei­lun vai­ku­tus meneil­lään ole­viin psy­ko­te­ra­pia­pro­ses­sei­hin. 

6) Tär­kein­tä on saa­da koko­naan uusis­sa orga­ni­saa­tiois­sa – maakunnissa/hyvinvointialueilla – väli­tön ensi lin­jan hoi­to toi­mi­maan siten, että hoi­toon pää­syn kyn­nys madal­tuu – ja ihmi­set pää­se­vät mak­sut­ta suo­raan hoi­don pii­riin. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia on syy­tä säi­lyt­tää vah­va­na jat­ko­kun­tou­tus­mah­dol­li­suu­te­na kai­kil­le niil­le, joi­den koh­dal­la kol­men kuu­kau­den ensi hoi­to ei ole riit­tä­vää työ‑, opis­ke­lu- ja toi­min­ta­ky­vyn tur­vaa­mi­sek­si. 

7) Las­ten ja nuor­ten psy­ko­te­ra­peut­te­ja tulee kuul­la näi­den ikä­ryh­mien mie­len­ter­vey­den kun­tou­tuk­sen lin­jo­ja suun­ni­tel­taes­sa. Osa lap­sis­ta tar­vit­see eli­nym­pä­ris­tön edis­tä­mi­sen lisäk­si eri­ta­sois­ta psyyk­kis­tä kun­tou­tus­ta. Osa lap­sis­ta ja nuo­ris­ta hyö­tyy lyhyis­tä inter­ven­tiois­ta. Osa heis­tä tar­vit­see ter­veen aikui­suu­den poh­jan luo­mi­sek­si pit­kää psy­ko­te­ra­pia­kun­tou­tus­ta, mikä ei ole toteu­tet­ta­vis­sa per­he­kes­kus­ten tai las­ten­suo­je­lun toi­mes­ta. 

Var­hais­ke­hi­tyk­ses­sä tapah­tu­nei­den vau­rioi­den kor­jaa­mi­nen aikui­siäs­sä on rahaa vie­vä ja vaa­ti­va kun­tou­tus­työ. Vain van­hem­mil­le suun­na­tut kun­tou­tus­toi­met eivät rii­tä las­ten kehi­tyk­sen takaa­mi­sek­si. Mie­len­ter­vey­den ongel­mat vaa­ran­ta­vat las­ten ja nuor­ten opis­ke­lu- eli työ­ky­vyn, jol­loin hoi­ta­mat­to­mi­na heis­tä tulee aikui­siäl­lä pit­kä­ai­kais­ten vaa­ti­vien kun­tou­tus­muo­to­jen käyt­tä­jiä. Lap­suu­den ja nuo­ruu­den hoi­ta­mat­to­mat mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat aikuis­ten mie­len­ter­veys­häi­riöi­den poh­ja. 

Hel­sin­gis­sä 1.12.2020 

EFPP Suo­men kan­sal­li­nen ver­kos­to ry:n hal­li­tus ja Sote-työ­ryh­mä”

Kir­jal­li­nen kysy­mys edus­kun­nas­sa 

Asias­ta teki­vät edus­kun­nas­sa hal­li­tuk­sel­le kir­jal­li­sen kysy­myk­sen kan­san­edus­ta­jat Sari Sar­ko­maa ja Anna-Kai­sa Iko­nen. Sari Sar­ko­maa on toi­mi­nut Kelan val­tuu­tet­tu­jen puheen­joh­ta­ja­na. Hän työs­ken­te­li myös kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­teas­sa vuo­si­na 2016–2017 ja tun­tee sen ehdo­tuk­set erit­täin hyvin. Anna-Kai­sa Iko­nen on edus­kun­nan sosi­aa­li- ja ter­veys­va­lio­kun­nan jäsen. 

KK 967/2020 vp Kir­jal­li­nen kysy­mys kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian rahoi­tuk­ses­ta ja jat­kos­ta

”Edus­kun­nan puhe­mie­hel­le

Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat vas­taa­vat täl­lä het­kel­lä val­tao­saa Suo­mes­sa annet­ta­vas­ta psy­ko­te­ra­pias­ta. Vuon­na 2019 Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa sai Kelan tilas­to­jen mukaan 50 392 ihmis­tä, jois­ta nuo­ria 16–26-vuotiaita oli 12 595. Kus­tan­nuk­set oli­vat 87,3 mil­joo­naa euroa. Pää­tök­set teh­tiin samoil­la kri­tee­reil­lä kes­ki­te­tys­ti Kelan mää­rää­mäl­lä taval­la lää­kä­rin lähet­teel­lä ja Kelan asi­aan erit­täin hyvin pereh­ty­neen Kelan kun­tou­tus­ryh­män toi­mes­ta.  

Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat on laki­sää­teis­tet­ty vuon­na 2011 Kelan kun­tou­tus­ta kos­ke­van lain muu­tok­sel­la. Sitä ennen ne oli­vat har­kin­nan­va­rai­sia. Lisäk­si kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian kor­vaus­ta­so­ja on nos­tet­tu vuo­den 2016 alus­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön ase­tuk­sel­la.  

Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian kehit­tä­mi­ses­tä on sovit­tu hal­li­tuk­sen ja työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen vuo­den 2017 elä­ke­rat­kai­sua kos­ke­van, syk­syl­lä 2014 teh­dyn sopi­muk­sen liit­tees­sä, joka kos­kee työ­ky­kyä yllä­pi­tä­viä ja työ­uria piden­tä­viä kun­tou­tus­toi­mia.  

Kelan kun­tou­tus on erit­täin tulok­sel­lis­ta. Kelan rekis­te­ri­seu­ran­nan mukaan noin 80 pro­sent­tia kun­tou­tu­jis­ta on täy­sin työ- tai opis­ke­lu­ky­kyi­siä kun­tou­tuk­sen päät­tyes­sä. Suu­rin osa kun­tou­tuk­seen osal­lis­tu­jis­ta jat­kaa työ­tä ja opis­ke­lua myös kun­tou­tuk­sen aika­na.  

Sote-uudis­tuk­sen suun­nit­te­lun yhtey­des­sä on esi­tet­ty Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian lak­kaut­ta­mis­ta ja sen jär­jes­tä­mis­vas­tuun siir­toa jat­kos­sa sote-maa­kun­tien tai ns. hyvin­voin­tia­luei­den vas­tuul­le. 

Kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian jär­jes­tä­mi­sen lope­tus ja resurs­sien hajot­ta­mi­nen 21 osaan ei vas­tai­si psy­ko­te­ra­pian tar­vit­si­joi­den ja ter­veys- ja kun­tou­tus­pal­ve­lu­jär­jes­tel­män kehit­tä­mis­tar­pei­ta. Yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aa­te vaa­ran­tuu, jos kun­tou­tus­pää­tök­siä ryh­dy­tään teke­mään 21:llä eri perus­teel­la 21:ssä eri hal­lin­nos­sa.  

Vuon­na 2017 kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tea yksi­mie­li­ses­sä mie­tin­nös­sään tote­si, että Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa ei pidä lak­kaut­taa ennen kuin sote-uudis­tuk­ses­ta, moni­ka­na­vai­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­män muut­ta­mi­ses­ta, kun­tou­tuk­sen muu­tok­sen­haus­ta ja kun­tou­tus­pal­ve­lu­jen asia­kas­mak­suis­ta on edus­kun­nas­sa pää­tet­ty ja jär­jes­tä­mis­vas­tuun siir­toon liit­ty­vät kysy­myk­set on sel­vi­tet­ty ja rat­kais­tu sekä maa­kun­tien on todet­tu jär­jes­tä­vän riit­tä­väs­sä laa­juu­des­sa jär­jes­tä­mis­vas­tuul­laan ole­vat psy­ko­te­ra­pi­aa kos­ke­vat pal­ve­lut. Mari­nin hal­li­tus­oh­jel­mas­sa kun­tou­tus­jär­jes­tel­mää aio­taan kehit­tää kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tean lin­jaus­ten perus­teel­la. 

Edel­lä ole­van perus­teel­la ja edus­kun­nan työ­jär­jes­tyk­sen 27 §:ään vii­ta­ten esi­täm­me asian­omai­sen minis­te­rin vas­tat­ta­vak­si seu­raa­van kysy­myk­sen:

Miten hal­li­tus aikoo jär­jes­tää kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian osa­na sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudis­tus­ta, miten hal­li­tus aikoo var­mis­taa kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian yhden­ver­tai­sen saa­ta­vuu­den ja kri­tee­ris­tön toteu­tu­mi­sen koko maas­sa, miten hal­li­tus var­mis­taa, että kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tean lin­jaus Kelan kun­tou­tus-psy­ko­te­ra­pias­ta toteu­tuu sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudis­tuk­ses­sa ja  aikoo­ko hal­li­tus toteut­taa tera­pia­ta­kuun tavoit­tei­ta?  

Hel­sin­gis­sä 22.12.2020    

Sari Sar­ko­maa (kok.)

Anna-Kai­sa Iko­nen (kok.)”

Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­rin vas­taus kan­san­edus­ta­jien Kir­jal­li­seen kysy­myk­seen

Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Anna-Kai­sa Peko­nen vas­ta­si edus­kun­nal­le seu­raa­vas­ti:

”Edus­kun­nan puhe­mie­hel­le

Vas­tauk­se­na kysy­myk­seen esi­tän seu­raa­vaa: 

Psy­ko­te­ra­pi­aa toteu­te­taan sekä jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa annet­ta­va­na hoi­to­na ja kun­tou­tuk­se­na, että Kelan kor­vaa­ma­na kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia­na. Kun­nil­la on ter­vey­den­huol­to­lain (1326/2010) mukai­nen vel­vol­li­suus jär­jes­tää psy­ko­te­ra­pi­aa osa­na sai­raan­hoi­toa. Jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to toteut­taa vas­tuul­len­sa kuu­lu­vat psy­ko­te­ra­pia­pal­ve­lut itse tai osto­pal­ve­lui­na. 

Ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­va­li­koi­ma­neu­vos­to on vuon­na 2018 lin­jan­nut, että vai­kut­ta­vik­si tode­tut psy­ko­te­ra­piat ja psy­ko­so­si­aa­li­set hoi­to- ja kun­tou­tus­me­ne­tel­mät kuu­lu­vat mie­len­ter­veys- ja päih­de­häi­riöis­sä ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­va­li­koi­maan osa­na tavoit­teel­lis­ta hoi­toa tai kun­tou­tus­ta nii­den kai­kis­sa vai­heis­sa. 

Val­tio­neu­vos­ton ase­tus eri­kois­sai­raan­hoi­don työn­jaos­ta ja eräi­den teh­tä­vien kes­kit­tä­mi­ses­tä (VNa 582/2017) antaa yli­opis­tol­lis­ten sai­raa­loi­den sai­raan­hoi­to­pii­reil­le koor­di­naa­tio­vas­tuun psy­ko­te­ra­peut­tis­ten ja psy­ko­so­si­aa­lis­ten mene­tel­mien arvioin­nis­ta ja nii­den osaa­mi­sen yllä­pi­dos­ta alueil­laan. 

Kela puo­les­taan jär­jes­tää ja kor­vaa kun­tou­tus­ta sekä tur­vaa kun­tou­tu­jan toi­meen­tu­loa kun­tou­tuk­sen aika­na kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sen kun­tou­tuse­tuuk­sis­ta ja kun­tou­tus­ra­hae­tuuk­sis­ta anne­tun lain (566/2005) mukai­ses­ti. Hen­ki­löl­lä on oikeus Kelan jär­jes­tä­mis­vel­vol­li­suu­den pii­riin kuu­lu­vaan kun­tou­tuk­seen, kun lail­la sää­de­tyt edel­ly­tyk­set täyt­ty­vät. 

Kela kor­vaa 16–67-vuotiaan vakuu­te­tun työ- tai opis­ke­lu­ky­vyn tuke­mi­sek­si tai paran­ta­mi­sek­si tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa, jos asian­mu­kai­ses­ti todet­tu ja diag­no­soi­tu mie­len­ter­vey­den­häi­riö uhkaa vakuu­te­tun työ- tai opis­ke­lu­ky­kyä. Hen­ki­lön tulee olla sai­raus­va­kuu­tus­lain (1224/2004) mukai­ses­ti vakuu­tet­tu. Kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa voi­vat antaa tera­peu­tit, joi­den päte­vyys on Kelas­sa vah­vis­tet­tu ja joi­den tie­dot on kir­jat­tu Kelan kun­tou­tuk­sen pal­ve­lun­tuot­ta­ja­re­kis­te­riin. 

Kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tea teki vuon­na 2017 yhteen­sä 55 ehdo­tus­ta kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mi­sek­si (Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön raport­te­ja ja muis­tioi­ta 2017:41). Kun­tou­tuk­sen jär­jes­tä­mis­tä kos­ke­vien ehdo­tus­ten läh­tö­koh­ta­na oli, että kun­tou­tus on osa hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­ko­ko­nai­suut­ta. 

Komi­tea ehdot­ti sosi­aa­li­sen ja lää­kin­näl­li­sen kun­tou­tuk­sen jär­jes­tä­mis- ja rahoi­tus­vas­tuun siir­tä­mis­tä maa­kun­nil­le sekä kokei­lu­ja muu­tok­sen tuek­si. Muut ehdo­tuk­set kos­ki­vat muun muas­sa työ­ter­veys­huol­lon roo­lin sel­kiyt­tä­mis­tä, kun­tou­tus­tar­peen sään­nön­mu­kais­ta arvioin­tia sekä lain­sää­dän­nöl­li­siä täs­men­nyk­siä. 

Pää­mi­nis­te­ri Mari­nin hal­li­tus­oh­jel­man mukai­ses­ti kun­tou­tus­ta kehi­te­tään vuo­si­na 2020–2022 kun­tou­tus­ko­mi­tean ehdo­tus­ten mukai­ses­ti. Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö on jou­lu­kuus­sa 2020 jul­kais­sut kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mi­sen toi­min­ta­suun­ni­tel­man (Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön jul­kai­su­ja 2020:39), johon on koot­tu kes­kei­set kei­not, joil­la kun­tou­tus­ta tul­laan uudis­ta­maan tule­vi­na vuo­si­na. Kun­tou­tus­ta kehi­te­tään osa­na val­ta­kun­nal­li­sia muu­tos­oh­jel­mia ja eril­li­si­nä laki­hank­kei­na. 

Toi­min­ta­suun­ni­tel­man mukai­ses­ti lää­kin­näl­li­sel­le kun­tou­tuk­seen ohjau­tu­mi­sel­le laa­di­taan vuo­si­na 2020–2022 val­ta­kun­nal­li­set kun­tou­tuk­sen ohjau­tu­mi­sen perus­teet. Kelan laki­sää­tei­sen jär­jes­tä­mis­vel­vol­li­suu­den pii­riin kuu­lu­vien vaa­ti­van lää­kin­näl­li­sen kun­tou­tuk­sen ja kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian jär­jes­tä­mis- ja rahoi­tus­vas­tuut puo­les­taan arvioi­daan osa­na moni­ka­na­va­ra­hoi­tuk­sen pur­ka­mi­sen val­mis­te­lua vuo­si­na 2020–2021. 

Tera­pia­ta­kuu­ta kos­ke­vas­sa kan­sa­lais­aloit­tees­sa ehdo­te­taan sää­det­tä­väk­si mie­len­ter­vey­den häi­riöi­den psy­ko­so­si­aa­li­ses­ta hoi­dos­ta perus­ter­vey­den­huol­los­sa ja sii­hen pää­syn aika­ra­jois­ta. Vuo­den 2020 alus­sa jul­kais­tu kan­sal­li­nen mie­len­ter­veys­stra­te­gia sisäl­tää ehdo­tuk­set mie­len­ter­veys­työn ja ‑pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­sek­si vuo­si­na 2020–2030. Näi­hin sisäl­tyy psy­ko­so­si­aa­lis­ten hoi­to­muo­to­jen saa­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen. Sii­nä onnis­tu­mi­nen edel­lyt­tää perus­ta­son ja eri­kois­sai­raan­hoi­don yhteis­työ­ra­ken­teen paran­ta­mis­ta häi­riöi­den tun­nis­ta­mi­sen sekä koko­nais­hoi­don ja inter­ven­tioi­den toteut­ta­mi­sen tuek­si. 

Mie­len­ter­veys­stra­te­gian tavoit­tei­ta pyri­tään Tule­vai­suu­den sosi­aa­li- ja ter­veys­kes­kus ‑ohjel­mas­sa saa­vut­ta­maan vah­vis­ta­mal­la perus­ta­son yhteis­työ­tä eri­kois­sai­raan­hoi­don kans­sa sekä tuo­mal­la psy­ko­te­ra­pioi­ta ja ehkäi­se­viä ja hoi­dol­li­sia psy­ko­so­si­aa­li­sia mene­tel­miä perus­ta­sol­le käyt­töön. Kaik­kien aluei­den hank­keis­sa lisä­tään psy­ko­so­si­aa­lis­ten mene­tel­mien saa­ta­vuut­ta nuor­ten perus­ta­son pal­ve­luis­sa. Mui­den mie­len­ter­veys­häi­riöi­den hoi­toon liit­ty­vien toi­men­pi­tei­den pai­no­tus vaih­te­lee alueit­tain. 

Lisäk­si Tule­vai­suu­den sosi­aa­li- ja ter­veys­kes­kus ‑ohjel­maan kyt­key­ty­väl­lä sote-raken­ne­uu­dis­tuk­sen val­tio­na­vus­tuk­sel­la on rahoi­tet­tu Hel­sin­gin yli­opis­tol­li­sen sai­raa­lan eri­tyis­vas­tuu­alu­eel­la ”Tera­piat perus­ta­sol­le” ‑han­ket­ta. Sen tar­koi­tuk­se­na on mata­lan kyn­nyk­sen vai­kut­ta­vien psy­ko­so­si­aa­lis­ten hoi­to­jen laa­ja tar­jon­ta perus­ta­sol­ta. 

Vuon­na 2021 on tar­koi­tus toteut­taa Tule­vai­suu­den sosi­aa­li- ja ter­veys­kes­kus ‑ohjel­man täy­den­tä­vä val­tio­na­vus­tus­ha­ku. Hoi­to­ta­kuun osal­ta val­mis­te­lu perus­ter­vey­den­huol­lon hoi­toon pää­syn tiu­ken­ta­mi­sek­si 7 vuo­ro­kau­teen on käyn­nis­sä. Perus­ter­vey­den­huol­lon hoi­toon pää­sy kos­kee sekä fyy­sis­ten että psyyk­kis­ten ter­vey­son­gel­mien hoi­toa.

Hel­sin­gis­sä 8.1.2021 

Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Aino-Kai­sa Peko­nen”

Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den jat­ka­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen perus­teet

Alan jär­jes­töt ja asian­tun­ti­jat ovat toden­neet asian käsit­te­lyn eri vai­heis­sa, että suun­ni­tel­ma Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den lak­kaut­ta­mi­ses­ta ei ole jär­ke­vä eikä perus­tel­tu muun muas­sa seu­raa­vis­ta syis­tä:

1. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia toi­mii var­sin hyvin ja tulok­sel­li­ses­ti nime­no­maan kes­ki­tet­ty­nä jär­jes­tel­mä­nä. Kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa kos­ke­vat pää­tök­set teh­dään yhden­ver­tai­ses­ti ja samoil­la kri­tee­reil­lä kaik­kial­la Suo­mes­sa. Näin toi­mi­vaa kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta hajot­taa 21 eril­li­seen osaan.

2. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat ovat erit­täin tulok­sel­li­sia. Yli 80 % kun­tou­tu­jis­ta, joi­den opis­ke­lu- tai työ­ky­ky on alen­tu­nut tai uhat­tu­na kun­tou­tuk­sen alus­sa, on opis­ke­lu- ja työ­ky­kyi­siä psy­ko­te­ra­pian päät­tyes­sä.

3. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia on erit­täin kus­tan­nus­te­ho­kas­ta. Yhden kun­tou­tu­jan koko vuo­den kus­tan­nus (noin 1 700 euroa vuon­na 2019) vas­taa noin kah­den vii­kon sai­raus­pois­sao­lon kus­tan­nuk­sia työ­nan­ta­jal­le ja Kelal­le.

4. Kelan kun­tou­tuk­sen rahoi­tuk­ses­ta mer­kit­tä­vän osan eli 33 pro­sent­tia hoi­ta­vat yrit­tä­jät ja tulon­saa­jat sosi­aa­li­tur­va­mak­suis­ta. Val­tion osuus yhdes­tä 57,60 euron käyn­ti­kor­vauk­ses­ta on vain 38 euroa.

5. Yrit­tä­jien ja tulon­saa­jien mak­suo­suuk­sia ei ole mah­dol­lis­ta siir­tää maa­kun­tiin, joten val­tao­sa rahoi­tuk­ses­ta kato­aa, jos hal­li­tuk­sen suun­ni­tel­ma toteu­te­taan. Vuon­na 2019 kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pias­sa kävi 50 400 hen­ki­löä. Koko­nais­ku­lut oli­vat 87,3 mil­joo­naa euroa, jos­ta yrit­tä­jien ja tulon­saa­jien osuus oli noin 30 mil­joo­naa euroa.

6. Kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa saa­vien hen­ki­löi­den mää­rä kas­vaa voi­mak­kaas­ti. Vuo­si­na 2016–2019 psy­ko­te­ra­pias­sa kävi­jöi­den mää­rä on kas­va­nut 19 000 hen­ki­löl­lä. Jos yrit­tä­jien ja tulon­saa­jien mak­suo­suus jäi­si pois, rahoi­tuk­seen jäi­si noin 30 mil­joo­nan euron auk­ko.

7. Kelan kun­tou­tuse­tuuk­sia kos­ke­va laki on ainoa laki Suo­mes­sa, joka takaa sub­jek­tii­vi­sen oikeu­den psy­ko­te­ra­pi­aan sil­loin, kun se on tar­peen. Tämä oikeus on ollut voi­mas­sa edus­kun­nan yksi­mie­li­sel­lä pää­tök­sel­lä 1.1.2011 alkaen.

8. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat takaa­vat tar­vit­taes­sa myös pit­kä­kes­toi­sem­man hoi­don. Lakiin Kelan kun­tou­tuk­ses­ta on kir­jat­tu, että kun­tou­tu­jal­la on oikeus psy­ko­te­ra­pi­aan vuo­dek­si ker­ral­laan enin­tään kol­men vuo­den ajak­si siten, että käyn­te­jä on vuo­des­sa enin­tään 80 ja kol­mes­sa vuo­des­sa enin­tään 200. Kela voi kor­va­ta eri­tyi­sin perus­tein uuden, enin­tään kol­me vuot­ta kes­tä­vän tera­pia­jak­son, jos edel­li­sen jak­son päät­ty­mi­ses­tä on kulu­nut vähin­tään vii­si vuot­ta.

9. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pias­sa toteu­tuu kun­tou­tu­jan aito valin­nan­va­paus suh­tees­sa pal­ve­lun­tar­joa­jaan. Kun­tou­tu­ja saa itse vali­ta oman psy­ko­te­ra­peut­tin­sa päte­vien psy­ko­te­ra­peut­tien jou­kos­ta – eikä maa­kun­ta tai mikään muu­kaan taho pää­tä valin­taa kun­tou­tu­jan sijas­ta.

10. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian lähe­te­käy­tän­tö on laa­ja­poh­jai­nen. Psy­kiat­rin lähe­te voi­daan kir­joit­taa kun­nis­ta, kun­tayh­ty­mis­tä, YTHS:ltä, työ­ter­veys­huol­los­ta tai yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta. Näin kun­tou­tu­jal­la on valin­nan­va­paus myös sen suh­teen, mis­tä hän psy­kiat­rin lähet­teen kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aan saa tai hakee.

11. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­ta voi­daan edel­leen kehit­tää. Psy­ko­te­ra­pi­aan oikeut­ta­via ehto­ja ja kri­tee­rei­tä sekä ikä­ra­joi­tuk­sia voi­daan laa­jen­taa nykyi­ses­tä ja talou­del­lis­ta oma­vas­tuu­ta alen­taa. Lähe­te­käy­tän­tö­jä voi­daan nopeut­taa ja yksin­ker­tais­taa. Näin kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat tuli­si­vat yhä laa­jem­min ja yhden­ver­tai­sem­min saa­ta­vil­le. Myös psy­ko­te­ra­pioi­den laa­tua ja kes­toa voi­daan moni­puo­lis­taa kun­tou­tu­jien tar­pei­den mukai­ses­ti.

Läh­teet

EFPP Suo­men kan­sal­li­nen ver­kos­to (2020). EFPP Suo­men ver­kos­ton kan­nan­ot­to. Luet­ta­vis­sa osoit­tees­sa http://www.efpp-finland.org/test/ajankohtaista/EFPP_kannanotto_STM_kuntoutus_2020.pdf

Kir­jal­li­nen kysy­mys kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian rahoi­tuk­ses­ta ja jat­kos­ta edus­kun­nas­sa (2020). KK 967/2020 ja KK 967/2020 vp. Luet­ta­vis­sa osoit­tees­sa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_967+2020.aspx

Sar­pa­ran­ta, Tuo­mas (toim.) (2019). Kelan kun­tou­tus­ti­las­to. Hel­sin­ki: Kela. Luet­ta­vis­sa osoit­tees­sa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315063/Kelan_kuntoutustilasto_2019.pdf

Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö (2020). Kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mi­sen toi­min­ta­suun­ni­tel­ma 2020–2022. Kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mi­nen. Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön jul­kai­su­ja 2020:3. Luet­ta­vis­sa osoit­tees­sa http://urn.fi/URN:ISBN:978–952-00–8443‑1

Tik­ka­nen, Tuo­mo (2018). Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat jat­ku­vat. Psy­ko­te­ra­pia, 38(2), 151–157.

Val­tio­neu­vos­to (2019). Pää­mi­nis­te­ri San­na Mari­nin hal­li­tuk­sen ohjel­ma 10.12.2019. Osal­lis­ta­va ja osaa­va Suo­mi – sosi­aa­li­ses­ti, talou­del­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vä yhteis­kun­ta. Val­tio­neu­vos­ton jul­kai­su­ja 2019:31. Luet­ta­vis­sa osoit­tees­sa http://urn.fi/URN:ISBN:978–952-287–808‑3