Tuomo Tikkanen: Kelan kuntoutuspsykoterapiat jatkuvat

Lak­kaut­ta­mis­ta suun­ni­tel­laan kokei­lu­jen kaut­ta

Maan hal­li­tus ilmai­si maa­lis­kuus­sa 2018 pyr­ki­vän­sä lak­kaut­ta­maan Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat siir­tä­mäl­lä nii­den rahoi­tuk­sen ja jär­jes­tä­mis­vas­tuun maa­kun­nil­le. Hal­li­tus kaa­vai­li alun perin var­sin nope­aa aika­tau­lua. Se jou­tui kui­ten­kin perään­ty­mään sii­tä, kun han­ke ei saa­nut kan­na­tus­ta alan asian­tun­ti­joi­den eikä myös­kään asi­aa sel­vit­tä­neen kun­tou­tus­ko­mi­tean pii­ris­sä.

Tämän jäl­keen hal­li­tus päät­ti 13.4., että se aikoo tuo­da omal­la hal­li­tus­kau­del­laan edus­kun­nal­le vain esi­tyk­sen kokei­lu­lain­sää­dän­nös­tä. Sen avul­la kokeil­tai­siin, miten muu­ta­mat eri­ko­koi­set maa­kun­nat sel­viy­tyi­si­vät Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa vas­taa­vas­ta opis­ke­lu- ja työ­ky­vyn kun­tou­tuk­ses­ta. Hal­li­tus aikoo val­mis­tel­la ja antaa kokei­lu­la­kie­si­tyk­sen edus­kun­nal­le syys­kau­del­la 2018. Kelan kun­tou­tus­ta ja kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa sää­te­le­vä laki 566/2005 jäi­si ennal­leen – eli sii­hen hal­li­tus ei aio esit­tää muu­tos­ta.

Kokei­lu on esi­tet­ty val­tio­neu­vos­ton suun­ni­tel­mis­sa 17.4.2018 siten, että se ei oli­si aito kokei­lu, vaan ensim­mäi­nen askel Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian lak­kaut­ta­mi­seen. Hal­li­tus on jo laa­ti­nut asial­le val­miin aika­tau­lun: kokei­lut eräis­sä maa­kun­nis­sa alkai­si­vat vuon­na 2020 ja Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat lak­kau­tet­tai­siin vuon­na 2022.

Alle vuo­den pääs­tä 14.4.2019 jär­jes­te­tään kui­ten­kin edus­kun­ta­vaa­lit. Sen jäl­keen muo­dos­te­taan uusi hal­li­tus, joka päät­tää itse­näi­ses­ti sii­tä, min­kä­lai­sia esi­tyk­siä se tekee edus­kun­nal­le mm. kos­kien Kelan kun­tou­tus­lain­sää­dän­nön jat­ku­mis­ta kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian osal­ta.

Lisäk­si myös­kään kokei­lu­ja ei voi käyn­nis­tää vuon­na 2020, jos edus­kun­ta ei hyväk­sy hal­li­tuk­sen syys­kau­del­le 2018 kaa­vai­le­maa esi­tys­tä kokei­lu­lais­ta, joka toi­mi­si ensim­mäi­se­nä aske­lee­na Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den lak­kaut­ta­mi­seen.

Alan jär­jes­töt ovat otta­neet kan­taa ja neu­vo­tel­leet asias­ta

Psy­ko­te­ra­pia-alan asian­tun­ti­jat ja jär­jes­töt ovat neu­vo­tel­leet asias­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Pirk­ko Mat­ti­lan ja per­he- ja perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri Anni­ka Saa­ri­kon esi­kun­nan kans­sa. Molem­mil­le minis­te­reil­le on luo­vu­tet­tu myös Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­ta puo­lus­ta­va kan­sa­lai­sadres­si, jon­ka on alle­kir­joit­ta­nut tätä kir­joi­tet­taes­sa run­saat 11 000 hen­ki­löä.

Neu­vot­te­lu­ja on käy­ty edus­kun­nas­sa kaik­kien puo­luei­den sosi­aa­li- ja ter­veys­va­lio­kun­nan jäsen­ten kans­sa. Edus­kun­nan sosi­aa­li- ja ter­veys­va­lio­kun­ta on se elin, joka val­mis­te­lee pää­tök­set edus­kun­nan täy­sis­tun­nol­le hal­li­tuk­sen esit­tä­mien sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­laa kos­ke­vien lakie­si­tys­ten osal­ta. Se käsit­te­li­si myös hal­li­tuk­sen syk­syl­le 2018 kaa­vai­le­man kokei­lu­la­kie­si­tyk­sen, jol­la hal­li­tus pyr­kii poh­jus­ta­maan Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den lak­kaut­ta­mis­ta vuon­na 2022.

Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian mää­rä­ra­ho­jen siir­tä­mis­tä maa­kun­tiin vas­tus­ta­vat kaik­ki alan kes­kei­set jär­jes­töt, kuten EFPP:n Suo­men kan­sal­li­nen ver­kos­to, Suo­men Psy­ko­lo­gi­liit­to, Kog­ni­tii­vi­sen psy­ko­te­ra­pian yhdis­tys sekä The­ra­peia-sää­tiö.

Alan asian­tun­ti­joi­den perus­te­lut

Alan jär­jes­töt ja asian­tun­ti­jat totea­vat, että suun­ni­tel­ma Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den lak­kaut­ta­mi­ses­ta ei ole jär­ke­vä eikä perus­tel­tu seu­raa­vis­ta syis­tä:

1. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia toi­mii var­sin hyvin ja tulok­sel­li­ses­ti nime­no­maan kes­ki­tet­ty­nä jär­jes­tel­mä­nä. Sitä ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta hajot­taa 18 maa­kun­taan.
2. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat ovat erit­täin tulok­sel­li­sia. Yli 80 % kun­tou­tu­jis­ta, joi­den opis­ke­lu- tai työ­ky­ky on alen­tu­nut tai uhat­tu­na kun­tou­tuk­sen alus­sa, on opis­ke­lu- ja työ­ky­kyi­siä psy­ko­te­ra­pian päät­tyes­sä.
3. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia on erit­täin kus­tan­nus­te­ho­kas­ta. Yhden kun­tou­tu­jan koko vuo­den kus­tan­nus (run­saat 1 800 euroa vuon­na 2017) vas­taa noin kah­den vii­kon sai­raus­pois­sao­lon kus­tan­nuk­sia työ­nan­ta­jal­le ja Kelal­le.
4. Kelan kun­tou­tuk­sen rahoi­tuk­ses­ta val­tao­san eli 55,1 % hoi­ta­vat työ­nan­ta­jat ja pal­kan­saa­jat sosi­aa­li­tur­va­mak­suis­ta. Val­tion osuus yhdes­tä 56,70 euron käyn­ti­kor­vauk­ses­ta on vain 25,46 euroa.
5. Työ­nan­ta­jien ja pal­kan­saa­jien mak­suo­suuk­sia ei ole mah­dol­lis­ta siir­tää maa­kun­tiin, joten val­tao­sa rahoi­tuk­ses­ta kato­aa, jos hal­li­tuk­sen suun­ni­tel­ma toteu­te­taan. Vuon­na 2017 kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pias­sa kävi 36 700 hen­ki­löä. Koko­nais­ku­lut oli­vat 67 mil­joo­naa euroa, jos­ta työ­nan­ta­jien ja pal­kan­saa­jien osuus oli noin 37 mil­joo­naa euroa.
6. Kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa saa­vien hen­ki­löi­den mää­rä kas­vaa voi­mak­kaas­ti. Vuo­si­na 2016–17 psy­ko­te­ra­pias­sa kävi­jöi­den mää­rä on kas­va­nut 8 500 hen­ki­löl­lä. STM:n las­kel­mis­sa vuo­den 2022 tasos­sa kus­tan­nuk­set oli­si­vat noin 87 mil­joo­naa euroa. Jos yrit­tä­jien ja pal­kan­saa­jien mak­suo­suus jäi­si pois, rahoi­tuk­seen jäi­si noin 30 mil­joo­nan euron auk­ko.
7. Kelan kun­tou­tuse­tuuk­sia kos­ke­va laki on ainoa laki Suo­mes­sa, joka takaa sub­jek­tii­vi­sen oikeu­den psy­ko­te­ra­pi­aan sil­loin, kun se on tar­peen. Tämä oikeus on ollut voi­mas­sa edus­kun­nan yksi­mie­li­sel­lä pää­tök­sel­lä 1.1.2011 alkaen.
8. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat takaa­vat tar­vit­taes­sa myös pit­kä­kes­toi­sem­man hoi­don. Lakiin Kelan kun­tou­tuk­ses­ta on kir­jat­tu, että kun­tou­tu­jal­la on oikeus psy­ko­te­ra­pi­aan vuo­dek­si ker­ral­laan enin­tään kol­men vuo­den ajak­si siten, että käyn­te­jä on vuo­des­sa enin­tään 80 ja kol­mes­sa vuo­des­sa enin­tään 200. Kela voi kor­va­ta eri­tyi­sin perus­tein uuden, enin­tään kol­me vuot­ta kes­tä­vän tera­pia­jak­son, jos edel­li­sen jak­son päät­ty­mi­ses­tä on kulu­nut vähin­tään vii­si vuot­ta.
9. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pias­sa toteu­tuu kun­tou­tu­jan aito valin­nan­va­paus suh­tees­sa pal­ve­lun tar­joa­jaan. Kun­tou­tu­ja saa itse vali­ta oman psy­ko­te­ra­peut­tin­sa päte­vien psy­ko­te­ra­peut­tien jou­kos­ta – eikä maa­kun­ta tai mikään muu­kaan taho pää­tä valin­taa kun­tou­tu­jan sijas­ta.
10. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian lähe­te­käy­tän­tö on laa­ja­poh­jai­nen. Psy­kiat­rin lähe­te voi­daan kir­joit­taa kun­nis­ta, kun­tayh­ty­mis­tä, YTHS:ltä, työ­ter­veys­huol­los­ta tai yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta. Näin kun­tou­tu­jal­la on valin­nan­va­paus myös sen suh­teen, mis­tä hän psy­kiat­rin lähet­teen kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aan saa tai hakee.

Kir­jal­li­set kysy­myk­set edus­kun­nas­sa

Edus­kun­nas­sa Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piois­ta on teh­ty kak­si kir­jal­lis­ta kysy­mys­tä kevääl­lä 2018.

Kysy­myk­sis­sä on var­sin hyvin perus­tel­tu se, mik­si Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den lak­kaut­ta­mi­nen ei ole jär­ke­vää. Vas­tauk­sis­ta ilme­nee, että maan hal­li­tus ymmär­tää Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den mer­ki­tyk­sen, mut­ta suun­nit­te­lee toi­min­nan jär­jes­tä­mis­vas­tuun siir­tä­mis­tä maa­kun­nil­le sii­tä huo­li­mat­ta.

Hal­li­tus ei kui­ten­kaan esi­tä Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den lak­kaut­ta­mis­ta tämän hal­li­tuk­sen ja edus­kun­nan aika­na. Se aikoo antaa edus­kun­nal­le vain maa­kun­tia kos­ke­van kokei­lu­la­kie­si­tyk­sen. Kelan tuke­maa kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa kos­ke­va lain­sää­dän­tö jäi­si tois­tai­sek­si ennal­leen.

Seu­raa­vas­sa kir­jal­li­set kysy­myk­set ja minis­te­rin vas­tauk­set nii­hin:

Kir­jal­li­nen kysy­mys Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian jat­kos­ta

Kir­jal­li­nen kysy­mys KK 100/2018 vp

”Edus­kun­nan puhe­mie­hel­le

Kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian tavoit­tee­na on paran­taa hen­ki­lön työ- ja opis­ke­lu­ky­kyä ja edel­ly­tyk­siä työl­lis­tyä ja jat­kaa työ­elä­mäs­sä sekä ehkäis­tä hen­ki­lön siir­ty­mis­tä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat vas­taa­vat täl­lä het­kel­lä noin puol­ta Suo­mes­sa annet­ta­vas­ta psy­ko­te­ra­pias­ta. Vuon­na 2017 Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa sai Kelan tilas­to­jen mukaan 36 000 ihmis­tä ja sii­hen käy­tet­tiin noin 67 mil­joo­naa euroa. Kun­tou­tu­jia oli vuo­teen 2016 ver­rat­tu­na noin 4 500 enem­män, ja kus­tan­nuk­set oli­vat yhtä kun­tou­tu­jaa koh­ti kes­ki­mää­rin noin 1 860 euroa (vuon­na 2016 1 847 euroa).

Tera­pia­pää­tök­set teh­tiin Kelas­sa yhden­mu­kai­sil­la kri­tee­reil­lä. Lain mukaan Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos kor­vaa 16–67-vuotiaille työ- tai opis­ke­lu­ky­vyn tuke­mi­sek­si tai paran­ta­mi­sek­si tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa, jos asian­mu­kai­ses­ti todet­tu ja diag­no­soi­tu mie­len­ter­vey­den häi­riö uhkaa hen­ki­lön työ- tai opis­ke­lu­ky­kyä. Kor­vaa­mi­nen edel­lyt­tää, että hen­ki­lö on mie­len­ter­vey­den häi­riön totea­mi­sen jäl­keen ollut vähin­tään kol­me kuu­kaut­ta asian­mu­kai­ses­sa hoi­dos­sa. Asian­mu­kai­sel­la hoi­dol­la tar­koi­te­taan ter­vey­den­huol­lon yksi­kös­sä annet­tua hyvän hoi­to­käy­tän­nön mukais­ta hoi­toa, johon sisäl­tyy tar­peel­li­nen lää­ke­tie­teel­li­nen, psy­kiat­ri­nen ja psy­ko­te­ra­peut­ti­nen tut­ki­mus ja hoi­to. Kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia perus­tuu kun­tou­tu­jan hoi­dos­ta vas­taa­vas­sa ter­vey­den­huol­lon yksi­kös­sä teh­tyyn yksi­löl­li­seen kun­tou­tuk­sen tar­peen ja sovel­tu­vuu­den arvioon sekä kir­jal­li­seen kun­tou­tus­suun­ni­tel­maan. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian ete­ne­mis­tä ja tavoit­tei­ta työ­ky­vyn edis­tä­mi­sek­si arvioi­daan vuo­sit­tain eri­kois­lää­kä­rin, psy­ko­te­ra­peu­tin ja asiak­kaan itsen­sä toi­mes­ta sekä Kelan suo­sit­ta­mien mie­lia­la- ja toi­min­ta­ky­kyä mit­taa­vil­la mene­tel­mil­lä.

Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian tur­vaa­mi­ses­sa on kyse peri­aat­teel­li­sis­ta ja mer­kit­tä­vis­tä asiois­ta. Psy­ko­te­ra­pi­aa tar­vit­se­vien sub­jek­tii­vi­nen oikeus psy­ko­te­ra­pia­kun­tou­tuk­seen on laki­sää­teis­tä. Lain ehdot täyt­tä­väl­lä poti­laal­la on myös aito valin­nan­va­paus vali­ta itse psy­ko­te­ra­peut­tin­sa päte­vis­tä Kelan hyväk­sy­mis­tä psy­ko­te­ra­pia­pal­ve­lui­den tuot­ta­jis­ta. Oikeus perus­tuu lakiin Kelan kun­tou­tuse­tuuk­sis­ta (566/2005). Ennen vuot­ta 2011 Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aan pää­sy oli har­kin­nan­va­rais­ta, ja sen toteu­tu­mis­ta rajoit­ti kul­loi­nen­kin bud­jet­ti. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian rahoi­tus­pe­rus­ta on laki­sää­tei­ses­ti tur­vat­tu sai­raus­va­kuu­tus­lain kaut­ta.

Tämän hal­li­tuk­sen sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Pirk­ko Mat­ti­la on mar­ras­kuus­sa 2016 ilmais­sut edus­kun­nal­le vas­tauk­ses­saan kir­jal­li­seen kysy­myk­seen, että hal­li­tuk­sel­la ei ole suun­ni­tel­mia lak­kaut­taa Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_540+2016.pdf

Myös STM:n kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tea on mar­ras­kuus­sa 2017 hal­li­tuk­sel­le luo­vut­ta­mas­saan rapor­tis­sa esit­tä­nyt, että Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia­toi­min­ta jat­kui­si tois­tai­sek­si ennal­laan ja että sen mah­dol­lis­ta siir­tä­mis­tä maa­kun­tien jär­jes­tä­mis­vas­tuul­le har­kit­tai­siin aikai­sin­taan vuon­na 2025. Ennen sitä kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tea ehdot­taa teh­tä­vik­si sel­vi­tyk­set sii­tä, miten kun­tou­tu­jien oikeus psy­ko­te­ra­pi­aan voi­daan tur­va­ta myös tule­vai­suu­des­sa, kuten se on nyt tur­vat­tu lais­sa Kelan kun­tou­tuse­tuuk­sis­ta kun­tou­tu­jan sub­jek­tii­vi­se­na oikeu­te­na.

Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian hyö­dyt löy­ty­vät sen tulok­sel­li­suu­des­ta ja kus­tan­nus­te­hok­kuu­des­ta. Psy­ko­te­ra­pia on erit­täin vai­kut­ta­va hoi­to­muo­to: psy­ko­te­ra­pi­aa saa­nei­den asiak­kai­den tilan­ne on hoi­don jäl­keen parem­pi kuin 80 pro­sen­til­la ilman hoi­toa jää­neis­tä asiak­kais­ta. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian teh­tä­vä on lain­kin mukaan edis­tää mah­dol­li­suut­ta työ­hön ja opis­ke­luun. Vie­lä vii­me kau­del­la valio­kun­ta oli lisäk­si yksi­mie­li­nen sii­tä, että oikeut­ta Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aan pitää laa­jen­taa nuo­riin, jot­ka eivät enää tai vie­lä ole kiin­ni opin­nois­sa. Tätä pidet­tiin kus­tan­nus­te­hok­kaa­na tapa­na ehkäis­tä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le siir­ty­mis­tä. Yhden kun­tou­tu­jan vuo­si­kus­tan­nuk­set vas­taa­vat edel­leen vain noin kah­den vii­kon sai­raus­pois­sao­lon kus­tan­nuk­sia työ­nan­ta­jal­le ja Kelal­le. Kelan jär­jes­tä­mä kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia onkin ollut mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den toi­mi­vim­pia raken­tei­ta.

Jos Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia lak­kau­tet­tai­siin, lak­kai­si myös suo­ma­lais­ten sub­jek­tii­vi­nen oikeus psy­ko­te­ra­pi­aan. Muu lain­sää­dän­tö kuin Kelan kun­tou­tus­lain­sää­dän­tö ei edes mai­nit­se psy­ko­te­ra­pi­aa hoi­to­na tai kun­tou­tuk­se­na, jota jon­kun tahon tuli­si jär­jes­tää. Mikä­li Kelan rahoi­tus kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian rahoit­ta­mi­sek­si siir­ret­täi­siin maa­kun­nil­le, oli­si hyvin toden­nä­köis­tä, että pää­sy psy­ko­te­ra­pi­aan vai­keu­tui­si ja heik­ke­ni­si ver­rat­tu­na nyky­ti­laan. Tämä oli­si kata­stro­faa­lis­ta, sil­lä Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia on toi­mi­vin osa opis­ke­lu- ja työi­käis­ten suo­ma­lais­ten mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­ta, ja se on tar­koi­tet­tu tilan­tei­siin, jois­sa työ- tai opis­ke­lu­ky­ky on vaa­ras­sa. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian lisäk­si tar­vi­taan mui­ta toi­si­aan täy­den­tä­viä mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­ta, kuten mata­lan kyn­nyk­sen mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­ta tai lyhyt­te­ra­pioi­ta, jot­ta voi­daan ehkäis­tä tar­vet­ta tur­vau­tua yhteis­kun­nan kan­nal­ta kal­lii­siin eri­kois­sai­raan­hoi­don psy­kiat­rian pal­ve­lui­hin.

Edel­lä ole­van perus­teel­la ja edus­kun­nan työ­jär­jes­tyk­sen 27 §:ään vii­ta­ten esi­tän asian­omai­sen minis­te­rin vas­tat­ta­vak­si seu­raa­van kysy­myk­sen:

Aikoo­ko hal­li­tus toi­mia STM:n kun­tou­tus­ko­mi­tean ehdo­tuk­sen mukai­ses­ti eli esit­tää Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pioi­den jat­ka­mis­ta tois­tai­sek­si nykyi­seen tapaan ja miten hal­li­tus var­mis­taa, ettei­vät Sipi­län hal­li­tuk­sen maa­kun­ta­uu­dis­tus ja sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den uudis­tus vaa­ran­na kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian jat­koa ja saa­ta­vuut­ta?

Hel­sin­gis­sä 22.3.2018
Outi Alan­ko-Kahi­luo­to, vihr”

Vas­taus kir­jal­li­seen kysy­myk­seen Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian jat­kos­ta

”Edus­kun­nan puhe­mie­hel­le

Vas­tauk­se­na kysy­myk­seen esi­tän seu­raa­vaa: Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön aset­ta­ma kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tea on teh­nyt ehdo­tuk­sen Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sen jär­jes­tä­mis­vel­vol­li­suu­den pii­riin kuu­lu­van kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian siir­tä­mi­ses­tä maa­kun­tien jär­jes­tä­mis­vas­tuul­le (Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön raport­te­ja ja muis­tioi­ta 2017:41). Komi­tean ehdo­tuk­sen mukaan siir­ron edel­ly­tys­ten täyt­ty­mis­tä arvioi­tai­siin aikai­sin­taan vuon­na 2025.

Kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian jär­jes­tä­mis­vel­vol­li­suu­den siir­to maa­kun­nil­le edel­lyt­täi­si kor­vaa­van pal­ve­lu­lain­sää­dän­nön ja asia­kas­mak­su­lain­sää­dän­nön val­mis­te­lua. Täs­sä yhtey­des­sä oli­si arvioi­ta­va ja rat­kais­ta­va sub­jek­tii­vi­sen oikeu­den ja muu­tok­sen­ha­kuoi­keu­den säi­lyt­tä­mi­seen liit­ty­vät kysy­myk­set. Lisäk­si oli­si arvioi­ta­va rahoi­tus­muu­tok­sen vai­ku­tuk­set, kus­tan­nus­vai­ku­tuk­set ja mah­dol­li­nen lisä­ra­hoi­tus­tar­ve sekä vai­ku­tuk­set asiak­kai­siin, pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­teen ja valin­nan­va­pau­teen. Siir­ron yhtey­des­sä oli­si var­mis­tet­ta­va eri maa­kun­tien asuk­kai­den yhden­ver­tai­nen oikeus psy­ko­te­ra­pia­pal­ve­lui­hin ja pal­ve­lu­jen tar­peen­mu­kai­nen toteu­tus.

Hal­li­tus arvioi par­hail­laan kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tean ehdo­tus­ta osa­na sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon moni­ka­na­vai­sen rahoi­tuk­sen yksin­ker­tais­ta­mis­ta kos­ke­vaa val­mis­te­lua.

Hel­sin­gis­sä 11.4.2018
Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Pirk­ko Mat­ti­la”

Kir­jal­li­nen kysy­mys kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia­pal­ve­lui­den tur­vaa­mi­ses­ta

Kir­jal­li­nen kysy­mys KK 157/2018 vp

”Edus­kun­nan puhe­mie­hel­le

Mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat mer­kit­tä­vin työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den syy, ja nii­den vuok­si mak­se­taan entis­tä enem­män sai­raus­päi­vä­ra­ho­ja ja mene­te­tään työ­päi­viä. Van­hem­pien mie­len­ter­vey­son­gel­mat vai­kut­ta­vat las­ten mie­len­ter­vey­teen, ja las­ten ja nuor­ten mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat­kin lisään­ty­neet. Myös las­ten ja nuor­ten huos­taan­ot­to­jen mää­rä on kas­va­nut. Var­sin­kin pien­ten las­ten sijoi­tus­ten taus­tal­la ovat usein van­hem­pien ongel­mat, suu­rim­pa­na yksit­täi­se­nä syy­nä van­hem­pien mie­len­ter­veys- ja päih­deon­gel­mat.

Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat vas­taa­vat täl­lä het­kel­lä noin puol­ta Suo­mes­sa annet­ta­vas­ta psy­ko­te­ra­pias­ta. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia on erit­täin tulok­sel­lis­ta: Kelan rekis­te­ri­seu­ran­nan mukaan 82 pro­sent­tia kun­tou­tu­jis­ta on täy­sin työ- tai opis­ke­lu­ky­kyi­siä kun­tou­tuk­sen päät­tyes­sä. Suu­rin osa kun­tou­tuk­seen osal­lis­tu­jis­ta jat­kaa työ­tä ja opis­ke­lua myös kun­tou­tuk­sen aika­na.

Kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tea on mar­ras­kuus­sa 2017 jul­kais­tus­sa lop­pu­ra­por­tis­saan esit­tä­nyt, että Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia lak­kau­te­taan ja psy­ko­te­ra­pian jär­jes­tä­mis­vas­tuu siir­re­tään maa­kun­nil­le. Kun sote-uudis­tuk­ses­sa maa­kun­tien teh­tä­väk­si siir­ty­vät nime­no­maan ter­vey­den­huol­to­lain vel­voit­teet, se ei takaa ihmis­ten oikeut­ta saa­da psy­ko­te­ra­pi­aa sil­loin, kun he sitä tar­vit­se­vat. Ter­vey­den­huol­to­lain mie­len­ter­vey­den hoi­toa kos­ke­vat pykä­lät ovat niin yleis­luon­toi­sia, että nii­den perus­teel­la kun­nat ja kun­tayh­ty­mät eivät ole jär­jes­tä­neet riit­tä­väs­ti psy­ko­te­ra­pi­aa.

Kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian jär­jes­tä­mis­vas­tuun siir­to pois Kelal­ta tule­vil­le maa­kun­nil­le ja kun­tou­tus­te­ra­pi­aan käy­tet­tä­vien resurs­sien hajot­ta­mi­nen täl­lä tavoin 18 osaan lak­kaut­taa tulok­sel­li­sek­si havai­tun kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia­jär­jes­tel­mäm­me. Täl­lai­se­na se ei enää vas­tai­si psy­ko­te­ra­pian tar­vit­si­joi­den ja ter­veys- ja kun­tou­tus­pal­ve­lu­jär­jes­tel­män kehit­tä­mis­tar­pei­ta.

Nopea pää­sy tii­vii­seen ja riit­tä­vän pit­kä­kes­toi­seen psy­ko­te­ra­pi­aan on monel­le ihmi­sel­le vält­tä­mä­tön apu sekä työ­ky­vyn että hen­ki­lö­koh­tai­sen elä­män kan­nal­ta. Tut­ki­mus­ten mukaan Kelan tuke­mas­sa kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pias­sa kävi­jöis­tä 82 pro­sent­tia saa­vut­taa opis­ke­lu- ja työ­ky­vyn tera­pian aika­na tai sen jäl­keen. Jos nämä kaik­ki hen­ki­löt jäi­si­vät ilman mah­dol­li­suut­ta kun­nol­li­seen psy­ko­te­ra­pi­aan, on suu­re­na vaa­ra­na, että Suo­mes­sa on edes­sä muu­ta­man vuo­den kulut­tua räjäh­dys­mäi­nen kas­vu mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta joh­tu­via sai­raus­pois­sao­lo­ja. Vuon­na 2017 yhtä kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa koh­ti käy­tet­ty raha­sum­ma (1 800 euroa) vas­taa vain vajaan 2 vii­kon kus­tan­nuk­sia Kelal­le ja työ­nan­ta­jil­le sai­raus­pois­sao­lo­ku­lui­na. Kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia on ollut siis hyvin kus­tan­nus­te­ho­kas­ta.

Kelan rahoit­ta­mat kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­piat ovat toi­mi­vam­pia mah­dol­li­seen maa­kun­tien rahoit­ta­maan psy­ko­te­ra­pi­aan ver­rat­tu­na aina­kin kah­des­ta syys­tä. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aan hakeu­tues­saan ihmi­nen saa itse vali­ta psy­ko­te­ra­peut­tin­sa. Psy­ko­te­ra­pian tulok­sel­li­suus­tut­ki­muk­sis­sa täl­lä on todet­tu ole­van pal­jon mer­ki­tys­tä lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta. Jos rahoi­tus siir­ret­täi­siin maa­kun­tiin, tera­pi­aa tar­vit­se­vat toden­nä­köi­ses­ti ohjat­tai­siin suo­raan jol­le­kin tera­peu­til­le tai hänen täy­tyi­si vali­ta tera­peut­tin­sa kil­pai­lu­tet­tu­jen tera­peut­tien lis­tal­ta. Näin ollen hänen ei oli­si ehkä mah­dol­lis­ta löy­tää toi­mi­vin­ta mah­dol­lis­ta yhteis­työ­suh­det­ta. Toi­nen Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian tulok­sel­li­suu­den taka­na ole­va asia on sen riit­tä­vä inten­si­teet­ti ja kes­to. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa myön­ne­tään vuo­dek­si ker­ral­laan ja käyn­te­jä on yleen­sä 1–2/vko. Täl­lai­nen pit­kä ja inten­sii­vi­nen pro­ses­si todel­la aut­taa ihmi­siä ehey­ty­mään ja luo sel­lais­ta muu­tos­ta, joka kan­taa usein koko lop­pue­lä­män ajan.

Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aan on jokai­sel­la meis­tä ollut laki­sää­tei­nen oikeus tar­vit­taes­sa työ­ky­vyn olles­sa uhat­tu­na psyyk­kis­ten ongel­mien vuok­si. Jos vas­tuu siir­tyy maa­kun­tiin, hoi­don ja kun­tou­tuk­sen jär­jes­tä­mis­tä kos­kee ter­vey­den­huol­to­la­ki, jos­sa ei kan­sa­lai­sel­la ole min­kään­lais­ta oikeut­ta tiet­tyyn hoi­toon, vaan viran­omai­set ja bud­jet­ti mää­rit­te­le­vät sen, mil­lais­ta hoi­toa tar­jo­taan. Sil­loin on vaa­ra­na, että useim­mi­ten pää­dy­tään tar­joa­maan mie­len­ter­vey­son­gel­miin pelk­kää lää­ke­hoi­toa ja muu­ta­maa kes­kus­te­lu­käyn­tiä psy­kiat­ri­sen sai­raan­hoi­ta­jan kans­sa. Tule­vien maa­kun­tien rahoi­tus­pai­neet ovat omi­aan lisää­mään ris­kiä sääs­tää tera­pias­ta.

Kelan nykyi­nen kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia­jär­jes­tel­mä on sekä poti­lai­den oikeuk­sien että psy­ko­te­ra­pian laa­dun val­von­nan kan­nal­ta erit­täin toi­mi­va, tulok­sel­li­nen ja kus­tan­nus­te­ho­kas jär­jes­te­ly. Näin poik­keuk­sel­li­sen hyvin toi­mi­vaa kun­tou­tus­ko­ko­nai­suut­ta ei ole perus­tel­tua hajot­taa, vaan sitä tulee pikem­min­kin kehit­tää nykyi­sen lain­sää­dän­nön poh­jal­ta.

Edel­lä ole­van perus­teel­la ja edus­kun­nan työ­jär­jes­tyk­sen 27 §:ään vii­ta­ten esi­tän asian­omai­sen minis­te­rin vas­tat­ta­vak­si seu­raa­van kysy­myk­sen:

Miten hal­li­tus aikoo tur­va­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu-uudis­tuk­ses­sa jokai­sen ihmi­sen oikeu­den saa­da kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa sil­loin, kun työ­ky­ky on uhat­tu­na psyyk­kis­ten ongel­mien vuok­si?

Hel­sin­gis­sä 24.4.2018
Eeva-Johan­na Elo­ran­ta, sd”

Vas­taus kir­jal­li­seen kysy­myk­seen kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia­pal­ve­lui­den tur­vaa­mi­ses­ta

”Edus­kun­nan puhe­mie­hel­le

Vas­tauk­se­na kysy­myk­seen esi­tän seu­raa­vaa:

Kun­tou­tuk­sen uudis­ta­mis­ko­mi­tea on teh­nyt yksi­mie­li­sen ehdo­tuk­sen kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian ja vaa­ti­van lää­kin­näl­li­sen kun­tou­tuk­sen jär­jes­tä­mis­vas­tui­den siir­tä­mi­ses­tä Kelal­ta maa­kun­nil­le (STM Raport­te­ja ja muis­tioi­ta 2017:41). Rapor­tis­sa ehdo­te­taan kokei­lu­lain sää­tä­mis­tä, jon­ka poh­jal­la mal­lia kokeil­tai­siin muu­ta­mas­sa maa­kun­nas­sa ja var­si­nai­seen muu­tok­seen edet­täi­siin 2025.

Psy­ko­te­ra­piat ovat lää­ke­hoi­don ohel­la psy­kiat­rian kes­kei­nen hoi­to­muo­to. Psy­ko­te­ra­pi­aa toteu­te­taan sekä jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa annet­ta­va­na hoi­to­na ja lää­kin­näl­li­se­nä kun­tou­tuk­se­na että Kelan kor­vaa­ma­na kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia­na. Hoi­dos­sa pain­opis­te on psyyk­ki­sen sai­rau­den ja sen oirei­den pois­ta­mi­ses­sa, kun kun­tou­tuk­sel­la tavoi­tel­laan toi­min­ta- ja työ­ky­vyn säi­ly­mis­tä tai para­ne­mis­ta. Nämä ovat sisäl­löl­tään osit­tain pääl­lek­käi­siä ja yksi poti­las voi saa­da molem­pia sai­rau­ten­sa eri vai­heis­sa. Nykyi­nen lain­sää­dän­nön ja rahoi­tuk­sen erois­ta joh­tu­va hoi­don ja kun­tou­tuk­sen eril­li­syys aiheut­taa epä­sel­vyyt­tä hoi­don ja kun­tou­tuk­sen vas­tuis­ta sekä hidas­taa hoi­don ja kun­tou­tuk­sen toteu­tu­mis­ta. Poti­lai­den on vai­kea hah­mot­taa moni­mut­kais­ta jär­jes­tel­mää ja toi­mia sen sään­tö­jen puit­teis­sa.

Psy­ko­te­ra­pian laa­dun ja kri­tee­rien var­men­ta­mi­sek­si Val­tio­neu­vos­ton ase­tuk­ses­sa eri­kois­sai­raan­hoi­don työn­jaos­ta ja eräi­den teh­tä­vien kes­kit­tä­mi­ses­tä (582/2017) sää­de­tään psy­ko­te­ra­peut­tis­ten ja psy­ko­so­si­aa­lis­ten mene­tel­mien arvioin­nis­ta ja nii­den osaa­mi­sen yllä­pi­dos­ta osa­na alu­eel­lis­ten koko­nai­suuk­sien suun­nit­te­lua ja yhteen­so­vit­ta­mis­ta. STM:n pal­ve­lu­va­li­koi­ma­neu­vos­tos­sa on val­mis­teil­la kan­sal­li­nen, näyt­töön perus­tu­va suo­si­tus psy­ko­te­ra­piois­ta pal­ve­lu­va­li­koi­mas­sa.

Maa­kun­ta- ja sote-val­mis­te­lun yhtey­des­sä on pää­tet­ty val­mis­tel­la kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian jär­jes­tä­mis­vel­vol­li­suu­den siir­toa Kelal­ta maa­kun­nil­le. Siir­to mah­dol­lis­taa psy­ko­te­ra­pian jär­jes­tä­mi­sen koko­nai­suu­te­na ilman kat­kos­ta hoi­don ja sen jäl­keen mah­dol­li­ses­ti tar­vit­ta­van kun­tou­tuk­sen välil­lä.

Vas­tuun­siir­to edel­lyt­tää mal­lin kokei­le­mis­ta muu­ta­mas­sa maa­kun­nas­sa ja se vuo­ros­taan edel­lyt­tää kokei­lu­lain sää­tä­mis­tä. Kokei­lun yhtey­des­sä tulee löy­tää kei­not, joil­la var­mis­te­taan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian rahoi­tuk­sen ja poti­laan oikeuk­sien toteu­tu­mi­nen. Kan­sal­li­sel­la ohjauk­sel­la ja seu­ran­nal­la on var­mis­tet­ta­va eri maa­kun­tien asuk­kai­den väli­nen yhden­ver­tai­suus ja psy­ko­te­ra­pia­pal­ve­lui­den tar­peen­mu­kai­nen toteu­tus. Tar­peen­mu­kai­sen saa­ta­vuu­den var­mis­ta­mi­nen edel­lyt­tää hoi­to­na ja kun­tou­tuk­se­na tar­jot­ta­van psy­ko­te­ra­pian otta­mis­ta hoi­toon pää­syn seu­ran­nan ja sii­hen liit­ty­vän uhka­sak­ko­me­net­te­lyn pii­riin. Se edel­lyt­täi­si yksi­se­lit­tei­ses­ti mää­ri­tel­ty­jä psy­ko­te­ra­pi­aan pää­syn perus­tei­ta, joi­ta yllä­mai­ni­tut mene­tel­mien arvioin­nit ja Pal­ve­lu­va­li­koi­ma­neu­vos­ton työ tuke­vat. Lisäk­si on sel­vi­tet­tä­vä mui­ta kei­no­ja tavoit­teen toteut­ta­mi­sek­si.

Kokei­lu­jen toteut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia arvioi­taes­sa on otet­ta­va huo­mioon yhden­ver­tai­suus­nä­kö­koh­dat (PL 6 §). Kokei­lu­jen pii­ris­sä ole­vien maa­kun­tien asuk­kai­den oikeuk­sia ei oli­si mah­dol­lis­ta rajoit­taa suh­tees­sa kokei­lu­jen ulko­puo­lis­ten maa­kun­tien asuk­kai­siin. Kyse on sosi­aa­li­va­kuu­tus­lain­sää­dän­nön mukai­ses­ti vakuu­tet­tu­jen yhden­ver­tai­sen koh­te­lun peri­aat­tees­ta. Tämä tar­koit­tai­si sitä, että kokei­lu­jen pii­ris­sä ole­vien maa­kun­tien asuk­kail­la oli­si kokei­luis­ta huo­li­mat­ta kui­ten­kin vii­me­kä­ti­nen oikeus edel­leen hakea kun­tou­tus­ta Kelas­ta, jol­loin kokei­luis­ta ei vält­tä­mät­tä saa­tai­si tavoi­tel­tu­ja tulok­sia ja tie­to­ja jär­jes­tä­mis­vas­tui­den siir­toa kos­kien. On arvioi­ta­va, voi­vat­ko kokei­lut perus­tua kokei­lu­jen pii­ris­sä ole­vien maa­kun­tien asuk­kai­den teke­mään vapaa­eh­toi­seen valin­taan kun­tou­tuk­sen jär­jes­tä­jäs­tä.

Jär­jes­tä­mis­vas­tui­den siir­ron val­mis­te­lus­sa on rat­kais­ta­va, säi­ly­tet­täi­siin­kö nykyi­set yksi­löi­dyt sub­jek­tii­vi­set oikeu­det kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aan myös jat­kos­sa. Jos näi­den säi­lyt­tä­mi­seen pää­dy­tään, on arvioi­ta­va tämän suh­de sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­lain­sää­dän­nön koko­nai­suu­teen ja eri­tyi­ses­ti ter­vey­den­huol­to­lain sai­raan­hoi­toa ja lää­kin­näl­lis­tä kun­tou­tus­ta kos­ke­vaan sään­te­lyyn, jos­sa ei sää­de­tä asiak­kai­den yksi­löi­dyis­tä sub­jek­tii­vi­sis­ta oikeuk­sis­ta. Tämä edel­lyt­tää maa­kun­nan jär­jes­tä­miä ter­veys- ja kun­tou­tus­pal­ve­lu­ja kos­ke­vien sään­nös­ten arvioi­mis­ta koko­nai­suu­te­na. Muu­tok­sen­ha­kuoi­keus on rat­kais­ta­va osa­na tätä poh­din­taa. Asia­kas­mak­sut tulee myös rat­kais­ta, sil­lä nykyi­seen kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aan liit­ty­vät asiak­kaan mak­sut voi­vat olla asiak­kaal­le lii­an suu­ria ja sitä kaut­ta kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian toteut­ta­mi­sen este­kin. Jos asiak­kaan mak­sua madal­le­taan, niin maa­kun­ta tar­vit­see vas­taa­van lisä­ra­hoi­tuk­sen.

Hel­sin­gis­sä 16.5.2018
Per­he- ja perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri Anni­ka Saa­rik­ko”

Läh­teet:

Suo­men Kuva­leh­ti 26.3.:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kelan-psykoterapia-siirtymassa-maakunnille-asiantuntijat-huolissaan-36–000-suomalaisen-mielenterveydesta/?shared=1014829–0c6bbeca‑4

Hal­li­tuk­sen kehys­rii­hi­tie­do­te 10.4.: https://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-turvaa-maakuntien-rahoituksen-riittavyyden-ja-uudistuksen-sujuvan-alun

STM:n tie­do­te 17.4.: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/monikanavarahoitusta-yksinkertaistetaan-ja-asiakasmaksuja-uudistetaan

Kir­jal­li­set kysy­myk­set edus­kun­nas­sa:
KK 100/2018:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_100+2018.aspx

KK 157/2018: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_157+2018.aspx