Vesa Talvitie: Tekoäly terapiaan?

Kun chatGPT-teko­ä­ly avat­tiin vuo­den 2022 mar­ras­kuus­sa kaik­kien kokeil­ta­vak­si, tek­noe­dis­tyk­sel­li­set kan­sa­lais­pii­rit ryn­tä­si­vät koet­te­le­maan teko­ä­lyn ymmär­rys­tä ja jujut­ta­maan sitä puhu­maan läpiä pää­hän­sä. Lan­see­raus oli his­to­rial­li­nen tai­te­koh­ta sii­nä kuin Mihail Gor­batšo­vin 34 vuot­ta sit­ten Hel­sin­gis­tä Mos­ko­vaan soit­ta­ma Mobi­ra-puhe­lu ja Las­se Pöys­tin 34 vuot­ta tätä ennen juon­ta­ma ensim­mäi­nen tele­vi­sio­lä­he­tys. Tek­no­lo­gian kehi­tys muo­toi­lee tie­tys­ti psy­ko­te­ra­pi­aa­kin.

Puo­li vuo­si­sa­taa ennen net­ti­te­ra­pioi­ta, tera­pia­na­vi­gaat­to­rei­ta ja per­so­noi­tu­ja coach-appli­kaa­tioi­ta kehi­tet­tiin roger­si­lai­nen vir­tu­aa­li­te­ra­peut­ti Eliza. Samoi­hin aikoi­hin näkö­ra­dio teki Jacques Laca­nis­ta ensim­mäi­sen julk­kis­te­ra­peu­tin.

Teko­ä­lyä kos­ke­vaa kes­kus­te­lua lei­maa sekä vaa­ro­jen ‒ eksis­ten­ti­aa­li­nen uhka, jos teko­ä­ly, ”sin­gu­la­ri­teet­ti”, saa maa­il­man val­taan­sa ‒ että mah­dol­lis­ten hyö­ty­jen pai­na­vuus. Ase­tel­ma viri­ää luon­nol­li­ses­ti tera­pian­kin koh­dal­la: teko­ä­ly, uhka vai mah­dol­li­suus?

Tämä on luon­nol­li­ses­ti trans­fe­rens­si­ky­sy­mys, ja on help­po hah­mo­tel­la kak­si vas­tak­kais­ta trans­fe­rens­si­hei­moa.

Jos lap­se­na com­mo­do­rien tai nin­ten­do­jen kans­sa seu­rus­tel­lut kat­soo tera­pi­aa lää­ke­tie­teen diag­nos­tii­kan sil­mä­la­sien läpi, hän luul­ta­vas­ti pöhi­see teko­ä­lyn avaa­mis­ta maa­il­mois­ta. Nör­täh­tä­vä tera­peut­ti on näh­nyt, kuin­ka chatGPT suol­taa uskot­ta­via psy­koa­na­lyyt­ti­siä seli­tyk­siä nopeam­min kuin ana­lyy­tik­ko ehtii kysyä ”No, mitä sii­tä tulee mie­leen?” Hei­mon teo­reet­ti­ses­ti suun­tau­tu­nut frak­tio on vie­hät­ty­nyt teko­ä­ly­fi­lo­so­fian istu­vuu­des­ta Freu­din ajat­te­lun mate­ria­lis­miin.

Tämän trans­fe­rens­si­hei­mon todel­li­suu­des­sa teko­ä­lyä hyö­dyn­tä­vä tera­pia aset­tuu jat­ku­moon, jos­sa psy­ko­te­ra­pia on kehit­ty­nyt 1800-luvun lopun jutus­te­lus­ta näyt­töön perus­tu­vak­si hoi­to­muo­dok­si, joka haas­taa vai­kut­ta­vuu­des­saan par­haat lääk­keet­kin. Skaa­lau­tu­vuu­des­saan tie­to­tek­niik­ka tar­jo­aa sel­väs­ti­kin väli­nei­tä väes­tön mie­len­ter­vey­son­gel­mien tehok­kaam­paan hoi­ta­mi­seen.

Tie­to­tek­nii­kan hyö­dyn­tä­mi­nen edel­lyt­tää, että käsi­tel­tä­vät kysy­myk­set ovat tark­kaan mää­ri­tel­ty­jä. Psy­kiat­rian DSM III ‑tau­ti­luo­ki­tuk­ses­ta alkoi meka­ni­soi­va kehi­ty­stren­di, joka on ollut osal­taan vähen­tä­mäs­sä eri­koi­sa­lan hou­kut­te­le­vuut­ta. Samal­la tren­di on muo­toil­lut psy­kiat­ri­aa tie­to­tek­niik­kayh­teen­so­pi­vaan muo­toon. Tämän myö­tä esi­mer­kik­si Kelal­le teh­tä­vis­sä psy­ko­te­ra­pia-arviois­sa voi­daan sääs­tää hen­ki­lö­re­surs­sia digi­ta­li­soin­nin avul­la: tera­pi­aan hakeu­tu­ja täyt­tää tar­vit­ta­vat kyse­ly­lo­mak­keet teko­ä­lyl­le, joka voi­daan kou­lut­taa lou­hi­maan poti­las­tie­dois­ta psy­ko­te­ra­pian hyö­dyl­li­syy­den kan­nal­ta mer­ki­tyk­sel­li­set sei­kat. Täl­tä poh­jal­ta teko­ä­ly tekee muu­ta­mas­sa kym­me­nes­sä sekun­nis­sa psy­ko­te­ra­pia-arvion, jon­ka psy­kiat­ri ja kor­vauk­sen haki­ja voi­vat vii­la­ta yhdes­sä tapaa­mi­ses­sa koh­dal­leen.

Tie­to­tek­niik­ka­kriit­ti­nen trans­fe­rens­si­hei­mo on nin­ten­do­jen sijaan vart­tu­nut kau­no­kir­jal­li­suu­den ja huma­nis­min seu­ras­sa. Suo­mes­sa ei tera­pian yhtey­des­sä voi puhua tie­to­tek­nii­kas­ta ilman miel­leyh­ty­mää Vas­taa­mon tie­to­mur­toon. Tämä vah­vis­taa iso­vel­jel­li­siä väris­tyk­siä, joi­ta hei­mon Orwel­lin ja Foucault’n aja­tuk­sil­le altis­tu­neet jäse­net saa­vat eri­lai­sis­ta teko­ä­ly­fan­t­asiois­ta. Kehi­tysp­sy­ko­lo­gias­ta pon­nis­ta­vat hei­mon jäse­net kau­his­te­le­vat vuo­ro­vai­ku­tus­suh­det­ta vii­leän tek­no­lo­gian kans­sa. Mitä­hän sii­tä tuli­si mie­leen, että oma tera­peut­ti hyö­dyn­tää työs­sään teko­ä­lyä?

Psy­ko­te­ra­pian tapaus­jä­sen­nyk­siä teke­vä ohjel­ma tuo tie­to­tek­nii­kan tera­peut­ti­sen työn yti­meen. Suo­mes­sa­kin on kau­pan pal­ve­lu, jos­sa tera­pi­aan hakeu­tu­va vas­taa (huo­mat­ta­van empaat­ti­sel­ta vai­kut­ta­van) teko­ä­lyn esit­tä­miin kysy­myk­siin, ja algo­rit­mit luo­vat kes­kus­te­lun poh­jal­ta tapaus­jä­sen­nyk­sen. Kun tera­pian osa­puo­let tar­kas­te­le­vat tapaus­jä­sen­nys­tä yhdes­sä, tämä – mai­nok­sen mukaan – ”val­mis­te­lee yhtei­sen mat­kan” ja luo ”par­haan läh­tö­koh­dan tule­val­le työs­ken­te­lyl­le”. Mil­lai­nen ”ana­lyyt­ti­nen kol­mas” tai ”tran­si­tio­naa­li-ilmiö” teko­ä­lyn luo­mas­ta tapaus­jä­sen­nyk­ses­tä voi­kaan tera­peut­ti­ses­sa työs­ken­te­lys­sä muo­dos­tua?

Sikä­li kun tie­to­tek­niik­ka tar­jo­aa vaih­toeh­to­ja tai toi­min­ta­suo­si­tuk­sia, sii­hen on ohjel­moi­tu arvo­ja, int­res­se­jä ja poli­tiik­kaa. Vaa­li­ko­nei­den suo­si­tuk­sia ja sosi­aa­li­sen median syöt­tei­tä ohjaa­vat algo­rit­mit voi­vat tosia­sial­li­ses­ti aiheut­taa val­lan­ku­mouk­sia. Psy­ko­te­ra­pian koh­dal­la tie­to­tek­nii­kan arvo- ja int­res­si­pi­toi­suus tar­koit­taa sitä, että psy­kiat­rin lausun­non ja psy­ko­te­ra­pian tapaus­jä­sen­nyk­sen kir­joit­ta­vaan ohjelmaan/tekoälyyn kät­key­tyy ihmis­ku­va, näke­mys tera­pias­sa työs­tet­tä­vän ongel­man luon­tees­ta, sekä teo­ria psy­ko­lo­gi­ses­ta muu­tok­ses­ta. Kos­ka tie­to­tek­niik­ka ohjaa myös psy­ko­te­ra­pian tule­vai­suut­ta, tera­peut­tien­kin on syy­tä pitää algo­rit­me­ja sil­mäl­lä.