Valitse vuosi:
2025 2024 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982


Avaa näköisversio

Vesa Talvitie: Tekoäly terapiaan?

Kun chat­G­PT-tekoä­ly avat­ti­in vuo­den 2022 mar­rasku­us­sa kaikkien kokeil­tavak­si, tek­noedis­tyk­sel­liset kansalaispi­ir­it ryn­tä­sivät koet­tele­maan tekoä­lyn ymmär­rystä ja jujut­ta­maan sitä puhu­maan läpiä päähän­sä. Lanseer­aus oli his­to­ri­alli­nen taiteko­h­ta siinä kuin Mihail Gor­batšovin 34 vuot­ta sit­ten Helsingistä Mosko­vaan soit­ta­ma Mobi­ra-puhelu ja Lasse Pöystin 34 vuot­ta tätä ennen juon­ta­ma ensim­mäi­nen tele­vi­si­olähetys. Teknolo­gian kehi­tys muo­toilee tietysti psykoterapiaakin.

Puoli vuo­sisa­taa ennen net­tit­er­a­pi­oi­ta, ter­api­anav­i­gaat­tor­e­i­ta ja per­son­oitu­ja coach-app­likaa­tioi­ta kehitet­ti­in roger­si­lainen vir­tu­aalit­er­apeut­ti Eliza. Samoi­hin aikoi­hin näköra­dio teki Jacques Lacan­ista ensim­mäisen julkkisterapeutin.

Tekoä­lyä koske­vaa keskustelua leimaa sekä vaaro­jen ‒ eksis­ten­ti­aa­li­nen uhka, jos tekoä­ly, ”sin­gu­lar­i­teet­ti”, saa maail­man val­taansa ‒ että mah­dol­lis­ten hyö­ty­jen painavu­us. Asetel­ma vir­iää luon­nol­lis­es­ti ter­api­ankin kohdal­la: tekoä­ly, uhka vai mahdollisuus?

Tämä on luon­nol­lis­es­ti trans­fer­enssikysymys, ja on help­po hah­motel­la kak­si vas­takkaista transferenssiheimoa.

Jos lapse­na com­modor­ien tai nin­ten­do­jen kanssa seu­rustel­lut kat­soo ter­api­aa lääketi­eteen diag­nos­ti­ikan silmälasien läpi, hän luul­tavasti pöhisee tekoä­lyn avaamista maail­moista. Nörtähtävä ter­apeut­ti on näh­nyt, kuin­ka chat­G­PT suoltaa uskot­tavia psyko­ana­lyyt­tisiä seli­tyk­siä nopeam­min kuin ana­lyytikko ehtii kysyä ”No, mitä siitä tulee mieleen?” Hei­mon teo­reet­tis­es­ti suun­tau­tunut frak­tio on viehät­tynyt tekoä­ly­filosofi­an istu­vu­ud­es­ta Freudin ajat­telun materialismiin.

Tämän trans­fer­enssi­hei­mon todel­lisu­udessa tekoä­lyä hyö­dyn­tävä ter­apia aset­tuu jatku­moon, jos­sa psykoter­apia on kehit­tynyt 1800-luvun lop­un jutustelus­ta näyt­töön perus­tu­vak­si hoit­o­muodok­si, joka haas­taa vaikut­tavu­udessaan parhaat lääk­keetkin. Skaalau­tu­vu­udessaan tietotekni­ik­ka tar­joaa selvästikin välineitä väestön mie­len­ter­veysongelmien tehokkaam­paan hoitamiseen.

Tietotekni­ikan hyö­dyn­tämi­nen edel­lyt­tää, että käsiteltävät kysymyk­set ovat tarkkaan määritel­tyjä. Psyki­a­tri­an DSM III ‑tau­tilu­ok­i­tuk­ses­ta alkoi mekanisoi­va kehi­tys­tren­di, joka on ollut osaltaan vähen­tämässä erikoisalan houkut­tele­vu­ut­ta. Samal­la tren­di on muo­toil­lut psyki­a­tri­aa tietotekni­ikkay­h­teen­sopi­vaan muo­toon. Tämän myötä esimerkik­si Kelalle tehtävis­sä psykoter­apia-arviois­sa voidaan säästää henkilöresurssia dig­i­tal­isoin­nin avul­la: ter­api­aan hakeu­tu­ja täyt­tää tarvit­ta­vat kyse­ly­lo­mak­keet tekoä­lylle, joka voidaan koulut­taa louhi­maan poti­lastiedoista psykoter­api­an hyödyl­lisyy­den kannal­ta merk­i­tyk­sel­liset seikat. Tältä poh­jal­ta tekoä­ly tekee muu­ta­mas­sa kymme­nessä sekun­nis­sa psykoter­apia-arvion, jon­ka psyki­a­tri ja kor­vauk­sen hak­i­ja voivat viila­ta yhdessä tapaamises­sa kohdalleen.

Tietotekni­ikkakri­it­ti­nen trans­fer­enssi­heimo on nin­ten­do­jen sijaan vart­tunut kaunokir­jal­lisu­u­den ja human­is­min seuras­sa. Suomes­sa ei ter­api­an yhtey­dessä voi puhua tietotekni­ikas­ta ilman miel­ley­htymää Vas­taa­mon tieto­mur­toon. Tämä vahvis­taa isovel­jel­lisiä väristyk­siä, joi­ta hei­mon Orwellin ja Foucault’n ajatuk­sille altistuneet jäsenet saa­vat eri­lai­sista tekoä­ly­fan­ta­sioista. Kehi­tysp­sykolo­gias­ta pon­nista­vat hei­mon jäsenet kauhis­tel­e­vat vuorovaiku­tus­suhdet­ta viileän teknolo­gian kanssa. Mitähän siitä tulisi mieleen, että oma ter­apeut­ti hyö­dyn­tää työssään tekoälyä?

Psykoter­api­an tapausjäsen­nyk­siä tekevä ohjel­ma tuo tietotekni­ikan ter­apeut­tisen työn ytimeen. Suomes­sakin on kau­pan palvelu, jos­sa ter­api­aan hakeu­tu­va vas­taa (huo­mat­ta­van empaat­tiselta vaikut­ta­van) tekoä­lyn esit­tämi­in kysymyk­si­in, ja algo­rit­mit luo­vat keskustelun poh­jal­ta tapausjäsen­nyk­sen. Kun ter­api­an osa­puo­let tarkastel­e­vat tapausjäsen­nys­tä yhdessä, tämä – main­ok­sen mukaan – ”valmis­telee yhteisen matkan” ja luo ”parhaan lähtöko­hdan tule­valle työsken­te­lylle”. Mil­lainen ”ana­lyyt­ti­nen kol­mas” tai ”tran­si­tion­aali-ilmiö” tekoä­lyn luo­mas­ta tapausjäsen­nyk­ses­tä voikaan ter­apeut­tises­sa työsken­telyssä muodostua?

Sikäli kun tietotekni­ik­ka tar­joaa vai­h­toe­hto­ja tai toim­inta­su­osi­tuk­sia, siihen on ohjel­moitu arvo­ja, intresse­jä ja poli­ti­ikkaa. Vaa­likonei­den suosi­tuk­sia ja sosi­aalisen medi­an syöt­teitä ohjaa­vat algo­rit­mit voivat tosi­asial­lis­es­ti aiheut­taa val­lanku­mouk­sia. Psykoter­api­an kohdal­la tietotekni­ikan arvo- ja intres­sip­i­toisu­us tarkoit­taa sitä, että psyki­a­trin lausun­non ja psykoter­api­an tapausjäsen­nyk­sen kir­joit­tavaan ohjelmaan/tekoälyyn kätkey­tyy ihmisku­va, näke­mys ter­api­as­sa työstet­tävän ongel­man luon­teesta, sekä teo­ria psykol­o­gis­es­ta muu­tok­ses­ta. Kos­ka tietotekni­ik­ka ohjaa myös psykoter­api­an tule­vaisu­ut­ta, ter­apeut­tienkin on syytä pitää algo­rit­me­ja silmällä.