Valitse vuosi:
2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982


Avaa näköisversio

Martti Tuohimetsä: Tarkoituksenmukainen hoito

Psy­kiat­ri­sel­le polikli­ni­kal­le pää­syyn tar­vi­taan lähe­te. Nii­tä tulee niin pal­jon, että kaik­keen kysyn­tään ei voi­da vas­ta­ta. Jota­kin oli­si teh­tä­vä. Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pia on toi­mi­va jär­jes­tel­mä, mut­ta ongel­ma­na on kui­ten­kin se, että ensin on olta­va jon­kin­lai­nen kol­men kuu­kau­den mit­tai­nen hoi­to­y­ri­tys ja käyn­ti psy­kiat­ril­la lausun­toa var­ten. Odo­tusai­ka on koh­tuut­to­man pit­kä. Noin 60 000 ihmis­tä saa Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa 112 mil­joo­nan euron edes­tä vuo­sit­tain. Rahan sano­taan mah­dol­lis­ta­neen monien kou­lu­tet­tu­jen psy­koa­na­lyyt­tis­ten psy­ko­te­ra­peut­tien läh­dön pois jul­ki­sel­ta puo­lel­ta. Myös hei­dän työ­hön­sä työ­nan­ta­jan tahol­ta koh­dis­tu­nut arvos­tuk­sen puu­te lie­nee vai­kut­ta­nut asi­aan.

Hel­sin­gin ja Uuden­maan sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä on ideoi­tu rat­kai­su­yri­tyk­siä tilan­tee­seen. HUS jär­jes­tää ilmais­ta Etu­lin­jan lyhyt­te­ra­peut­ti­kou­lu­tus­ta. Sii­hen valit­tiin vii­me vuon­na 136 opis­ke­li­jaa liki nel­jäs­tä sadas­ta haki­jas­ta. Opis­kel­laan ahdis­tuk­sen, masen­nuk­sen, unet­to­muu­den, paniik­ki­häi­riön jne. sisäl­löl­tään val­mii­ta moduu­li­tyyp­pi­siä hoi­to­pa­ket­te­ja. Tera­peut­ti voi eri­kois­tua valit­se­man­sa diag­noo­si­ryh­män hoi­toon. Poti­las sai­si 7 ker­ran häi­riö­koh­tai­sen hoi­don sekä ohjat­tua oma­hoi­toa 1–3 ker­taa. Osal­le apua tar­vit­se­vis­ta tämä voi­kin olla riit­tä­vä hoi­to­toi­men­pi­de. Jos se ei rii­tä, HUS:ssa poti­lai­ta pyri­tään ohjaa­maan etu­pääs­sä niin sanot­tui­hin näyt­töön perus­tu­viin, mie­lui­ten mää­rä­mit­tai­siin lyhyt­te­ra­pioi­hin. Kou­lu­kun­tien ja vii­te­ke­hys­ten mää­rää on ehdo­tet­tu vähen­net­tä­väk­si siten, että jäl­jel­le jäi­si­vät vain kog­ni­tii­vi­set ja inte­gra­tii­vi­set sekä per­he- ja pari­te­ra­piat. Psy­koa­na­lyyt­ti­sia tera­pioi­ta syr­ji­tään monil­la tahoil­la psy­ko­po­liit­ti­sil­ta vai­kut­ta­vis­ta syis­tä kuten täs­sä­kin tapauk­ses­sa. Psy­koa­na­lyyt­ti­set pitem­mät ja lyhyet tera­piat ovat kui­ten­kin tie­teel­li­sen näy­tön mukaan aina­kin yhtä toi­mi­via kuin esi­mer­kik­si kog­ni­tii­vi­set tera­piat, ja hoi­don päät­ty­mi­sen jäl­keen parem­min tehon­sa säi­lyt­tä­viä.

Suo­mes­sa val­mis­tuu noin 300 psy­ko­te­ra­peut­tia vuo­des­sa. Psy­koa­na­lyyt­ti­sia tera­peut­te­ja täs­tä on mur­to-osa. Kou­lu­tuk­sen hin­ta ja ras­kaus on var­maan­kin rat­kai­se­va. Syy­tä on ehkä myös psy­koa­na­lyy­sin teo­rian joi­den­kin osien van­hen­tu­mi­ses­sa. Var­hais­lap­suu­den psy­ko­sek­su­aa­li­set kehi­tys­vai­heet esi­mer­kik­si tus­kin ovat Freu­din tar­koit­ta­mal­la taval­la ensi­si­jai­ses­ti sek­su­aa­li­sia luon­teel­taan, vaik­ka voi­vat jos­kus sek­sua­li­soi­tua. Oidi­pus­komplek­si ei lie­ne ole jokais­ta ihmis­tä kos­ket­ta­va ja ammoi­sis­ta ajois­ta periy­ty­vä men­taa­li­nen kaa­va, eikä se ole psyyk­ki­sen tapah­tu­mi­sen perus­mat­rii­si ja jokai­sen neu­roo­sin perus­ta. Kastraa­tion idea lie­nee syn­ty­nyt, kun Freud ja lähi­pii­ri oli­vat ympä­ri­lei­kat­tu­ja. Nai­sil­la ei ole huo­nom­pi itse­tun­to, kos­ka ovat vajai­ta ja kastroi­tu­ja. Vaik­ka suku­puo­let voi­vat kadeh­tia toi­si­aan, nai­sil­la tus­kin monel­la­kaan on penis­ka­teut­ta mer­kit­se­väs­ti. Kuo­le­man­viet­tiä ei ole viet­ti­nä ole­mas­sa, käsi­te on meta­fo­ra. Kan­ta­nä­ky lie­nee myös vain meta­fo­ra. Lap­si tun­tee taval­li­ses­ti olon­sa tur­val­li­sek­si, jos huo­maa tai vais­to­aa sek­su­aa­li­suut­ta van­hem­pien välil­lä. Psy­koa­na­lyyt­ti­ses­ti orien­toi­tu­nut tera­peut­ti osaa useim­mi­ten suh­tau­tua näi­hin visioi­hin his­to­rial­li­si­na reliik­kei­nä, mut­ta taval­li­sen kan­san ja yli­opis­toih­mis­ten mie­lis­sä ne ovat romut­ta­neet psy­koa­na­lyy­sin brän­diä.

Psy­koa­na­lyy­si on ainut­laa­tui­sel­la taval­la mie­len poh­ja­ker­rok­sia tavoit­te­le­va, ikään kuin syvä­pa­ra­ne­mi­sen mah­dol­lis­ta­va mene­tel­mä. Aja­tus psy­koa­na­lyyt­ti­sen ajat­te­lun ”klii­ni­ses­tä auto­no­mias­ta” on kui­ten­kin myös ongel­mal­li­nen. Rajau­tu­mi­nen psyy­ken sisäi­siin fan­t­asioi­hin ja tun­te­muk­siin sekä kes­kit­ty­mi­nen opis­ke­le­maan jota­kin yhtä teo­ri­aa voi tuot­taa kaik­ki­voi­pia usko­muk­sia, jot­ka kuor­mit­ta­vat yleis­tä suh­teel­li­suu­den­ta­jua. Pit­käl­le vie­ty­jen abstrak­tien metap­sy­ko­lo­gis­ten teo­rioi­den kans­sa onkin syy­tä olla varo­vai­nen. Mitä useam­pia psy­ko­te­ra­pian mal­le­ja ja teo­rioi­ta tera­peut­ti tun­tee, sitä jous­ta­vam­min hän voi hoi­taa monin eri tavoin kär­si­viä ihmi­siä.

Kuten neu­rop­sy­koa­na­lyy­tik­ko Mark Solms (Psy­ko­te­ra­pia, 37(2), 2008, 139) on esit­tä­nyt: ”Riip­pu­mat­ta psy­ko­te­ra­pian muo­dos­ta voi­ta­neen tulos­tuk­sel­li­suus­tut­ki­mus­ten mukaan yleis­täen sanoa, että par­hai­siin hoi­to­tu­lok­siin joh­taa raken­tee­ton ja avoin dia­lo­gi poti­laan ja tera­peu­tin kes­ken, tois­teis­ten tee­mo­jen tun­nis­ta­mi­nen, tun­tei­den ja käsi­tys­ten kyt­ke­mi­nen men­nei­siin koke­muk­siin, huo­mion kiin­nit­tä­mi­nen tun­tei­siin, joi­ta poti­las pitää mah­dot­to­ma­na hyväk­syä; osoi­te­taan tapo­ja, joil­la poti­las vält­tää näi­tä tun­tei­ta, kes­ki­ty­tään täs­sä-ja-nyt-tera­pia­suh­tee­seen sekä vede­tään yhteyk­siä tera­pia­suh­teen ja mui­den ihmis­suh­tei­den välil­le. Nämä samat tek­nii­kat enna­koi­vat opti­maa­lis­ta hoi­to­tu­los­ta myös kog­ni­tii­vi­sis­sa tera­piois­sa, vaik­ka tera­peu­tit itse usko­vat teke­vän­sä jota­kin muu­ta. Ja riip­pu­mat­ta valit­se­mas­taan suun­tauk­ses­ta psy­ko­te­ra­peu­tit useim­mi­ten valit­se­vat itse itsel­leen psy­koa­na­lyyt­ti­sen psy­ko­te­ra­pian.”

Jos psy­kiat­rian polikli­ni­koil­la on eri diag­noo­sien saa­neil­le omat työ­ryh­män­sä ja hoi­to on luon­teel­taan edu­ka­tii­vis­ta kes­kit­tyen enem­män oirei­siin kuin poti­laa­seen laa­jem­min ihmi­se­nä, jää­vät useat osiot Solm­sin esit­tä­mis­tä edel­lä mai­ni­tuis­ta toi­mi­van psy­ko­te­ra­pian funk­tiois­ta toteu­tu­mat­ta. Käy­tän­nös­sä kog­ni­tii­vi­sis­sa­kin tera­piois­sa voi olla psy­ko­dy­naa­mi­sia ele­ment­te­jä, ja psy­ko­dy­naa­mi­sis­sa tera­piois­sa edu­ka­tii­vis­ta aines­ta. Jokai­sel­la poti­laal­la on oma ainut­ker­tai­nen his­to­rian­sa ja oire­kir­jon­sa, ja useim­mil­le poti­lail­le voi huo­let­ta aset­taa usei­ta diag­noo­se­ja. Diag­noo­si ei myös­kään ker­ro pal­joa sii­tä, mil­lai­sek­si tera­pia muo­dos­tuu ja kuka sii­tä hyö­tyy.

Mart­ti Sii­ra­lan syn­ty­mäs­tä on kulu­nut sata vuot­ta. Suun­ni­tel­mis­sa on jär­jes­tää syk­syl­lä muis­to­se­mi­naa­ri. Sii­ra­la ei kehit­tä­nyt pit­käl­le vie­tyä teo­reet­tis­ta raken­nel­maa. Hän oli pio­nee­ri, joka puhui sijais­kär­si­mi­ses­tä; yksi­lös­tä yhtei­sön pato­lo­gian ja taak­ko­jen kan­ta­ja­na. Para­ne­mi­nen voi alkaa, kun trans­fer, taa­kan jaka­mi­nen ja siir­ty­mi­nen tera­peu­til­le, lähim­mäi­sel­le tai yhtei­söl­le tapah­tuu. Juha­ni Iha­nus poh­jus­taa semi­naa­ria laa­ti­mal­la tule­viin leh­den nume­roi­hin Sii­ra­lan ja The­ra­peian his­to­ri­aan liit­ty­viä kir­joi­tuk­sia. Men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä The­ra­peian ja Suo­men Psy­koa­na­lyyt­ti­sen Yhdis­tyk­sen välil­lä oli jän­nit­tei­tä. Niin sano­tun oikean freu­di­lai­sen teo­rian ja tera­pian sta­tus oli yli­voi­mai­nen. The­ra­peia­lai­nen ajat­te­lu on ollut pit­kään unoh­det­tu­na. Tilan­ne on tasoit­tu­mas­sa, Freu­din lumous on vähen­ty­nyt ja psy­ko­dy­naa­mi­ses­ti orien­toi­tu­neet tera­peu­tit voi­vat kokea tun­te­van­sa yhteis­tä vas­tuu­ta psy­koa­na­lyyt­ti­sen ajat­te­lun ase­man vah­vis­ta­mi­ses­ta ja puo­lus­ta­mi­ses­ta. Uut­ta teo­rioi­den muo­dos­tu­mis­ta tapah­tuu edel­leen, sii­tä esi­merk­ki­nä on täs­sä­kin nume­ros­sa esi­tel­ty tun­ne­fo­kusoi­tu psy­ko­dy­naa­mi­nen lyhytp­sy­ko­te­ra­pia. Myös neu­rop­sy­koa­na­lyy­si on avan­nut uusia hori­sont­te­ja, vaik­ka sen tun­ne­tuk­si tule­mi­nen on ollut sit­keän vas­tus­tuk­sen taka­na psy­koa­na­lyyt­ti­sis­sä pii­reis­sä eikä se vie­lä­kään saa kou­lu­tus­oh­jel­mis­sa ansait­se­maan­sa huo­mio­ta. Kun tämä tapah­tuu jos­kus tule­vai­suu­des­sa, tulee se vah­vis­ta­maan psy­koa­na­lyyt­ti­sen ajat­te­lun brän­diä suh­tees­sa mui­hin kou­lu­kun­tiin.  

Mart­ti Tuo­hi­met­sä

pää­toi­mit­ta­ja